Aapo Jumppanen
YTT, FM, Tutkijatohtori
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Klikkaa katsaukseen!
Maaseudun tulevaisuus -lehden ensimmäinen numero julkaistiin 1.10.1916. Kyseessä oli johtaville maanviljelijöille suunnattu yleissivistävä kulttuurilehti ja osuustoimintatyön puolestapuhuja, jonka tehtävänä oli:
”- – edistää maaseudun yhteiskunnallisten ja taloudellisten olojen muodostumista terveeseen suuntaan”
Maaseudun tulevaisuus (MT) 1.10.1916, s.10.
Poliittisesti Maaseudun tulevaisuus oli lähellä Maalaisliittoa, ja monet puolueen keskeiset ideologit kuten Santeri Alkio ja Hannes Gebhard kirjoittivat siihen säännöllisesti. Myös maalaisliittolaiset poliitikot sekä Maataloustuottajain keskusliiton toiminta saivat paljon palstatilaa lehden sivuilla. Vuosina 1916–1917 lehdellä oli vain joitakin tuhansia tilaajia, ja se julkaistiin kolme kertaa kuukaudessa. Vuonna 1919 kulttuuripainotus alkoi jäädä vähemmälle huomiolle, kun Maataloustuottajain keskusliitto alkoi vastata lehden toimittamisesta. (Laaksonen 2006, 7; Teräväinen 2016)
Tämä katsaus on rajattu vuosiin 1916–1918 ja tarjoaa poikkileikkauksen siitä ajasta, kun Maaseudun tulevaisuus oli voimakkaimmin suuntautunut maaseutukulttuurin ja sivistyksen tukemiseen. Teksti pohjautuu aiemmin pitämiini esitelmiin ”Maaseudun ja kaupungin konflikti? Sisällissodan aika Maaseudun tulevaisuuden sivuilla 1916–1918” (Oppiva maaseutu – 24. Maaseutututkijatapaaminen 25.8.2016, Rovaniemi) sekä ”’Country is the Mother of the City’ – Rural Identity Making and Antiurbanization in a Finnish Farmer’s Periodical 1916–1918” (International Society for Cultural History 2017, 28.6.2017, Uumaja), jotka on toteutettu osana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoimaa Maaseudun ja kaupungin suhteet yhteiskunnallisissa keskusteluissa Suomessa 1860-luvulta nykyaikaan -hanketta.
Tutkimuskysymyksinä ovat: Miten maaseudun ja kaupungin välisiä eroja ja vastakkainasetteluja tuotettiin Maaseudun tulevaisuuden sivulla vuosina 1916–1918 ja miksi. Toisin sanoen mitkä piirteet modernisoituvassa yhteiskunnassa kuvattiin niin uhkaavina, että ne olivat suoranaiseksi vaaraksi maaseudun tulevaisuudelle ja täten edellyttivät maaseudun ja sen asukkaiden aktiivista puolustamista.
