Kuukausi / elokuu 2019

MUA-lehti

Kohti monialaisen maa- ja metsätilan integroitua suunnittelua

Asiantuntijoiden ratkaisuehdotuksia maaseudun biotalouden haasteisiin

Tuomo Takala
FT, MMM, projektitutkija 
Itä-Suomen yliopisto

Teppo Hujala
MMT, professori
Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Liisa Repo
MH, elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus

Jukka Tikkanen
MMT, tutkimusjohtaja
Itä-Suomen yliopisto

Raili Hokajärvi
MMT, FM, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu

Klikkaa artikkeliin

Biotalous saattaa avata maatilayrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien hahmottamisessa ja hyödyntämisessä voisi puolestaan olla apua uudenlaisista päätöksentekoa tukevista (päätöstuen) palveluista. Artikkelissa tarkastellaan, miten nykyistä tilatason päätöstukea voitaisiin kehittää toteuttamaan kestävää biotaloutta. Tulokset perustuvat järjestelmälliseen työpajamuotoiseen asiantuntija-arviointiin. Menetelminä hyödynnettiin 635-ryhmätyötekniikkaa, äänestyksiä ja itseohjautuvaa yhteistyöskentelyä.

Asiantuntijat nostivat päätöstuen keskeisimmiksi kehittämisalueiksi uusien asiakkaiden ja rinnakkaisten tulonlähteiden tunnistamisen, yrittäjän tavoitteiden hahmottamisen sekä kokonaisvaltaisen liiketalouslaskennan kehittämisen. Ratkaisuehdotuksissa korostuivat digitaaliset yhteistyötavat, yritysten välinen yhteistyö ja alueelle ominaiset biotalousmahdollisuudet. Asiakashyötyä ja yrittäjän osallistamista painotettiin. Biotaloustilan päätöstuen kehittämiseen kytkeytyy myös useita haasteita, yhtenä suurimmista vaihtelu biotalouden käsitteen määrittelyssä. Ratkaisuideoiden jalostaminen edelleen vaatii alan palveluntarjoajilta aloitteellisuutta, luovuutta ja yhteistyökykyä.


MUA-lehti

Monipaikkaisuus maaseudun terveyspalveluiden mahdollistajana

Olli Lehtonen
FT , Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Toivo Muilu
FT, Tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Hilkka Vihinen
VTT, Tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Yksinkertaisimmillaan monipaikkaisuus tarkoittaa, että ihmisillä on useampi kuin yksi oleskelu- tai asuinpaikka. Suomessa monipaikkaisuus on ilmiönä yleistynyt viime vuosikymmeninä, mutta asumisen ja työnteon monipaikkaisuuden vaikutuksia ei vielä huomioida päätöksenteossa tai suunnittelussa.

Klikkaa artikkeliin

Tässä artikkelissa monipaikkaisuus liitetään vapaa-ajan asumiseen eli tilanteeseen, jossa suuri osa ajasta vietetään vapaa-ajan asunnolla virallisen asuinpaikkakunnan ulkopuolella. Ilmiötä voidaan kuvata myös kausiväestön käsitteellä. Tarkastelun kohteena ovat ihmisten ja perheiden monipaikkaisuuteen liittyvät mahdollisuudet terveyspalvelujen järjestämisessä maaseudulla. Oletuksena on, että monipaikkaisuudesta voisivat hyötyä niin maaseudun vakituiset asukkaat kuin kesäasukkaatkin, mikä tarjoaisi mahdollisuuksia parantaa terveyspalvelujen saavutettavuutta maaseudulla. Oletusta testataan Pohjois-Kymenlaaksossa tutkimalla, miten terveyspalvelujen väestöruuduittainen kysyntä vaihtelee tammikuussa ja heinäkuussa ja miten nämä kysynnän muutokset vaikuttavat terveyspalvelujen tuottamismahdollisuuksiin ja optimaaliseen terveyspalveluverkkoon alueella.

Tulokset osoittavat monipaikkaisuuden antavan uusia mahdollisuuksia maaseutualueiden terveyspalvelujen tuotantoon. Erityisesti monipalvelupisteet ja liikkuvat palvelut ovat maaseudulla kustannustehokkaita palvelutuotantomalleja, koska ne pystyvät joustavasti mukautumaan terveyspalvelujen kysynnän vaihteluun eri vuoden aikoina. Tulokset kannustavat hyödyntämään monipaikkaisuutta ja paikkatietoanalyyseja nykyistä näkyvämmin maaseudun kehittämisen voimavarana.

Kuvaliite artikkeliin

Kuva 6: