Eila Seppänen
FT, tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
eila.seppanen(at)luke.fi
Leena Forsman
FM, tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
leena.forsman(at)luke.fi
Klikkaa katsaukseen!
Vapaa-ajankalastus ja metsästys liittyvät olennaisesti suomalaiseen elämänmuotoon, kulttuuriin ja luontosuhteeseen ja ovat samalla osa elävää maaseutua. Luonnonresurssien käytöllä osana vapaa-aikaa ja virkistystä sekä virkistyskäyttöön kytkeytyviä maaseudun elinkeinomahdollisuuksia on merkitystä maaseudun aineelliselle ja aineettomalle hyvinvoinnille (Kaikkonen & Rautiainen 2014). Metsästyksen ja kalastuksen sekä näihin luontoharrastuksiin liittyvän matkailun merkitys elinkeinona ja sivuelinkeinona korostuu. Tähänastisista tutkimustuloksista ja niihin perustuvista laskelmista voidaan päätellä, että luonnon virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun liittyvät tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä (Ovaskainen ym. 2002; Keskinarkaus ym. 2009).
Maaltamuuton ja kaupungistumisen, vapaa-ajan lisääntymisen, työnteon luonteen muuttumisen, väestön ikääntymisen ja erityisesti rahatalouden yhä suuremman merkityksen seurauksena metsästys- ja kalastusharrastusten suosio, harrastuskäytännöt ja myös motiivit ovat kuitenkin muutoksessa ja näiden harrastusten suosio on laskenut nuorten keskuudessa. Metsästys- ja kalastuskulttuurin muutokset heijastelevat maaseudulla tapahtuvia uudistuksia ja vastavuoroisesti metsästys- ja kalastuskäytäntöjen muuttuminen taas vaikuttaa maaseudun kehitykseen. Käynnissä olevat uudistukset haastavat sekä näiden luontoharrastusten että niihin pohjautuvan elinkeinotoiminnan tulevaisuuden.
Vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen tuottamat virkistysarvot perustuvat henkilökohtaisesti koettuun, eivät taloudelliseen, hyötyyn, mutta niistä saadaan myös suoraa taloudellista hyötyä palveluita tuottavien yritysten ja toiminnassa tarvittavien välineiden kautta. Perinteisesti kalastuksella ja metsästyksellä on hankittu täytettä ruokapöytään.
Kalastuksen harrastajien määrä on vähentynyt ja metsästäjät ukkoutuvat, mikä haastaa vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen merkityksen maaseudun tulevaisuuden aineellisen ja aineettoman hyvinvoinnin tuottajina ja ylläpitäjinä.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena on verrata toisiinsa vapaa-ajankalastajien ja metsästäjien harrastajakuntia ja eräkulttuureja yhä kaupungistuvassa Suomessa sekä pohtia vapaa-ajankalastuksen ja metsästyksen tulevaisuuden näkymiä.
