Kuukausi / elokuu 2015

MUA-lehti

Mua-verkkolehden onnistunut alkutaival

Petja Kauppi, toimitussihteeri

 

Nyt kun Maaseudun uusi aika -verkkolehti on ilmestynyt kaksi kertaa, voidaan katsoa, miltä sen alkutaival näyttää numeroina.

Klikkaa lyhyeen tilastolliseen katsaukseen!

Klikkaa lyhyeen tilastolliseen katsaukseen!

Mielestäni Mua-lehden verkkojulkaiseminen on lähtenyt hyvin käyntiin: olemme tavoittaneet lukijoita uusin tavoin.

Jos sinulla on mielessäsi kehittämisehdotuksia tai rakentavaa kritiikkiä, voit kertoa siitä palautteella. Palautepostit tulevat minulle.

Linkitä, twiittaa ja viittaa!

Meistä jokaisella on mahdollisuus laajentaa Mua-lehden lukijakuntaa jakamalla ja linkittämällä koko verkkolehteä tai yksittäisiä artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja ja arvioita.

Mua-lehden katsauksiin ja vertaisarvioituihin artikkeleihin voi myös turvallisin mielin viitata tieteellisen tarkasti: verkossa olevat pdf-muotoiset tekstit ovat identtisiä painetun version kanssa, ja tallessa Tieteellisten seurojen valtuuskunnan palvelimella, jossa itse lehtikin sijaitsee.

 

MUA-lehti

Kapeammin, vähemmän, harvemmin

Suuruuden logiikka rasittaa myös maaseutututkimusta

 

Sulevi Riukulehto

Kirjassaan Pieni on kaunista (1973) taloustieteilijä E. F. Schumacher pohtii ansiokkaasti koon ongelmaa. Pääviesti on, että jokaisella toiminnalla on tietty oikea kokonsa. ”Kun ryhdymme tositoimiin, tarvitsemme ilmeisesti pieniä yksiköitä, koska toiminta on henkilökohtainen asia”. Näin sanoessaan Schumacher ajattelee sellaisia toimia kuin vaikkapa perheen perustaminen tai yksittäisen tehtävän suorittaminen työpaikalla.

Internetin aikakaudellakin on paljon tilanteita, joissa ihminen tai organisaatio voi olla kosketuksissa vain hyvin rajallisen joukon kanssa. Pieni mittakaava on usein tarkoituksenmukainen ja tehokas. Siksi tieteentekijä rajaa tutkimuskohteensa ja kysymyksensä, ottaa näytteen tai otoksen. Schumacher tunnisti myös toisen ääripään: ”kun on kysymys aatteiden maailmasta, periaatteista, etiikasta, rauhan jakamattomuudesta ja ekologiasta, meidän on tunnustettava ihmiskunnan yhteenkuuluvaisuus ja toimittava tältä pohjalta.” Johtopäätös on selkeä: ”Erilaisiin tarkoituksiin tarvitaan erilaisia rakenteita, sekä pieniä että suuria.” Jatka lukemista →

MUA-lehti

LEADER – ”learning by doing”

Peter Backa

 

Leo Granberg, Kjell Andersson, Imre Kovách (red.) 2015. Evaluating the European Approach to Rural Development: Grass-roots Experiences of the LEADER Programme.  Perspectives on Rural Policy and Planning. Ashgate. 243 sidor.

 

LEADER är utan tvivel ett intressant redskap inom EU:s landsbygdspolitik. Det började 1991 i formen av ett s.k. gemenskapsinitiativ. Det betyder att Kommissionen utformade redskapet enligt sina egna ambitioner, men det medförde också att resurserna inte var stora. LEADER började som ett experiment där regioner med smarta strategier och goda strukturer kunde göra innovativ landsbygdsutveckling utgående från sina egna behov och möjligheter. Jatka lukemista →

MUA-lehti

Maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuudet

Tuomas Kuhmonen

KTT, MMM Tutkimusjohtaja
Turun yliopisto
tuomas.kuhmonen(at)utu.fi

Irene Kuhmonen

YTM Tohtorikoulutettava
Jyväskylän yliopisto
irene.kuhmonen(at)jyu.fi

Kuhmonen ja Kuhmonen 2015

Klikkaa artikkeliin!

Maaseutualueille luodaan neljä mahdollista tulevaisuuskuvaa kirjallisuuden ja tulevaisuusverstaiden aineistojen pohjalta tulevaisuustaulukkomenetelmää hyödyntäen. Tulevaisuuskuvat ovat hajautunut biotalous, siirtomaatalous, museomaaseutu ja saarekemaaseutu. Merkittävimpiä muutosvoimia kuvien taustalla ovat ympäristö ja kestävyys, keskittymisen ja hajautumisen prosessit, teknologian kehitys, sääntelyn lisääntyminen ja maaseutu hyvinvoinnin lähteenä. Erilaisten alueiden kilpailukyky liiketoiminta- ja asumisympäristönä sekä yhdyskuntarakenne poikkeavat merkittävästi toisistaan eri tulevaisuuskuvissa. Juuri kehityspolkujen vahvan erottelun ansiosta tulevaisuuskuvia voidaan käyttää yhteiskuntapolitiikan tavoitteenasettelun työkaluna. Maaseutualueiden tulevaisuus on osittain avoin, ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien toteutumiseen voidaan vaikuttaa. Käytännössä noin vuoteen 2030 ajoitetut tulevaisuuskuvat toteutuvat luultavasti vain osittain, eri ilmiöissä ja eri paikoissa omalla tavallaan.

MUA-lehti

Elämyksiä metsästä – Metsä matkailukohteena

Ismo Björn

FT, dosentti, erikoistutkija
Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
ismo.bjorn[at]uef.fi

Björn 2015

Klikkaa katsaukseen!

Maaseutumatkailussa katseet ovat kääntyneet pelloilta metsiin. Metsän hyödyntäminen matkailussa on metsälle uusi käyttömuoto. Metsällä on todettu olevan monipuolisia, mielenterveyttä ja yleistä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Metsään sijoittuvien matkailupalvelujen kysyntä on erikoistunut. Metsämatkailusta ja muista metsien varaan rakennetuista hyvinvointipalveluista odotetaan maaseudulle uutta tehtävää ja työmahdollisuuksia. Nykyinen metsä ei vastaa maaseutumatkailun perinteistä maaseutukuvastoa, eikä talousmetsä aina sovellu matkailuun. Metsämatkailun tarpeet asettavat muulle metsänkäytölle haasteen, johon on löydettävä myös metsänomistajia hyödyttävä ratkaisu.

MUA-lehti

Maaseutumatkailu kasvaa toimialojen rajapinnoilla

Sanna-Mari Renfors

 

Renfors Sanna-Mari

FT Sanna-Mari Renfors,
Satakunnan ammattikorkeakoulu
sanna-mari.renfors[a]samk.fi

Maaseutumatkailussa uusia liiketoimintamahdollisuuksia on tunnistettavissa erityisesti luovien alojen, kulttuurin, hyvinvoinnin ja matkailun innovatiivisissa yhdistelmissä. Luontolähtöisten palvelujen määrä ja hyvinvointiliiketoiminta maaseudulla lisääntyvät. Matkailualalla yrityksiä syntyy ohjelmapalveluihin, jotka hyödyntävät maaseudun luontoa ja kulttuuria toimintaympäristönään (Niemi & Ahlstedt 2014; Mahdollisuuksien maaseutu 2014). Erilaisista ohjelmapalveluista, kuten ohjatuista aktiviteeteista ja harrastus- sekä virkistyspalveluista, onkin tullut merkittävä osa matkailuelämystä, joiden sisällön tuottamiseksi tarvitaan toimialarajat ylittävää osaamista. Jatka lukemista →

MUA-lehti

Viljelyn adaptiiviset strategiat – Muutoksiin sopeutuminen suomalaisilla maatiloilla

Juha Peltomaa

HT, Tutkija
Suomen ympäristökeskus
juha.peltomaa(at)ymparisto.fi

Klikkaa artikkeliin!

Klikkaa artikkeliin!

Poliittisen ohjauksen muutokset, markkinamuutokset ja erilaiset maataloustuotannon kohtaamat toiveet ja vaatimukset edellyttävät maatiloilta sopeutumista Tässä artikkelissa tarkastelen adaptiivisuuden käsitteen avulla sopeutumista näihin muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet tilojen toimintaympäristössä Suomen EU-jäsenyyden jälkeisenä aikana. Olen muodostanut tarkastelemistani maatiloista vaihtelevia tilanpidon tapoja, viljelytyyppejä, joissa adaptiivisuus todellistuu eri tavoin. Vaikka nämä viljelytyypit ovat sidoksissa paikalliseen kontekstiinsa, ne auttavat arvioimaan, minkälaisin kriteerein maatalouden kehitystä voidaan tilatasolla tarkastella ja millaisia vaikutuksia näillä kehityspoluilla on maatalouden politiikkaohjaukseen ja sen kehittämiseen. Tilojen toiminnassa korostuvat erilaiset materiaaliset ja sosiaaliset verkostot ja niiden eriasteinen hyödyntäminen sekä tilojen välinen dynamiikka. Erikoistuminen ja monialaistuminen ja toisaalta tilanpidon päätoimisuus ja osa-aikaisuus polarisoivat tilojen toimintahorisontteja, mutta jakolinjat eivät ole lopulta näin mustavalkoisia.