Avainsana /kunnat

MUA-lehti

Nostavatko nopeat tietoliikenneyhteydet kuntien työllisyysastetta?

Olli Lehtonen
FT, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto

Mikko Pyykönen
YKM, Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto

Ilkka Luoto
FT, Yliopistonlehtori
Vaasan yliopisto

Tutkimusnäyttö laajakaistan merkityksestä kuntien kehitykseen on hajanaista eikä tulosten perusteella ole yksimielisyyttä siitä, miten laajakaistan saatavuus on yhteydessä työllisyysasteen kehitykseen kunnissa. Tämä tutkimus luo katsauksen, miten kiinteän laajakaistan saatavuuden muutos on yhdistynyt Suomessa kuntien työllisyysasteeseen ja sen kehitykseen. Menetelmällisesti tutkimus pohjautuu monipuoliseen tilastolliseen mallintamiseen. Tulokset osoittavat, että kiinteän laajakaistan hyvä saatavuus yhdistyy kunnissa korkeaan työllisyysasteeseen ja sen myönteiseen kehitykseen vuosina 2004–2016. Kuntaluokkien vertailussa nopean kiinteän tietoliikenneyhteyden puute kaventaa erityisesti maaseutukuntien taloudellista aktiivisuutta ja vähentää niiden taloudellisia mahdollisuuksia. 

Klikkaa katsaukseen


MUA-lehti

Maaseutukuvat ja -mielikuvat maaseudun kehittämisessä

Torsti Hyyryläinen
HT, dosentti, tutkimusjohtaja
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Toni Ryynänen
MMT, dosentti, vanhempi tutkija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

 

Klikkaa artikkeliin

Maaseutu määritellään usein fyysisen ympäristön ja tilastollisesti mitattavien toimintojen kautta. Kielellisesti jäsentyvä ja mielikuvissa rakentuva maaseutu jää vähäisemmälle huomiolle. Analysoimme tässä artikkelissa yhteisöllisesti tuotettuja ja jaettuja maaseutukuvia sosiaalisina representaatioina. Käymme analyyttisesti läpi valikoidun joukon julkaisuja, joissa on selvitetty joko suomalaisten käsityksiä maaseudusta, identifioitumista suhteessa maaseutuun tai analysoitu sanomalehtien maaseutukuvaa. Arvioimme tämän aineiston perusteella maaseutukuvissa pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia sekä pohdimme kysymystä: miten maaseutukuvat ja maaseutumielikuvat liittyvät maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämisen käytäntöön? Johtopäätöksenä esitämme tulkinnan maaseutukeskustelun kehityksen suunnasta, jossa viestinnän monikanavaistuminen ja median digitalisoituminen muuttavat maaseutukuvastoa tulevaisuudessa.