Maaseudun muuttuva asumiskokemus

Kodin tila ja aika

Sulevi Riukulehto
Dosentti, tutkimusjohtaja, aluehistoria ja kulttuuriperintö
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Katja Rinne-Koski
HTM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Klikkaa artikkeliin

Artikkelissa tarkastellaan maaseudun asumiskokemusta kahdesta näkökulmasta: miten kotoisuus rakentuu ja miten siitä puhutaan? Pohdimme asumisen ja kotikokemuksen suhdetta. Mikä tekee asumisesta kodikasta? Mitä asioita asunnossa täytyy olla, jotta se tuntuu kodilta? Esitämme kuudesta pääluokasta koostuvan kotoisan kodin mallin. Tulkintaosassa tarkastelemme asumiskokemuksen tilallisuutta ja ajallisuutta siten, että pääpaino on asumisen temporaalisuudessa: miten kotia eletään? Erotamme viisi ajallisuuden ilmenemismuotoa, joista erityistä huomiota kiinnitetään monipaikkaisuuden peräkkäisiin ja rinnakkaisiin muotoihin. Lopuksi esittelemme neljä asumiseen liittyvää puhuntaa: perintö, erottelu, kiintymys ja ikääntyminen. Pääaineistoina ovat Kolmannen iän kotiseutukokemukset asumisessa -hankkeen virikekeskustelut ja eläytymistehtävät, jotka toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla sekä Helsingissä 2013–2014.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Maaseutukuvat ja -mielikuvat maaseudun kehittämisessä

Torsti Hyyryläinen
HT, dosentti, tutkimusjohtaja
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Toni Ryynänen
MMT, dosentti, vanhempi tutkija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Klikkaa artikkeliin

Maaseutu määritellään usein fyysisen ympäristön ja tilastollisesti mitattavien toimintojen kautta. Kielellisesti jäsentyvä ja mielikuvissa rakentuva maaseutu jää vähäisemmälle huomiolle. Analysoimme tässä artikkelissa yhteisöllisesti tuotettuja ja jaettuja maaseutukuvia sosiaalisina representaatioina. Käymme analyyttisesti läpi valikoidun joukon julkaisuja, joissa on selvitetty joko suomalaisten käsityksiä maaseudusta, identifioitumista suhteessa maaseutuun tai analysoitu sanomalehtien maaseutukuvaa. Arvioimme tämän aineiston perusteella maaseutukuvissa pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia sekä pohdimme kysymystä: miten maaseutukuvat ja maaseutumielikuvat liittyvät maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämisen käytäntöön? Johtopäätöksenä esitämme tulkinnan maaseutukeskustelun kehityksen suunnasta, jossa viestinnän monikanavaistuminen ja median digitalisoituminen muuttavat maaseutukuvastoa tulevaisuudessa.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Älykäs erikoistuminen ja maaseutupolitiikka

Katsaukset, MUA 2-3/2018

Jukka Teräs
Tekniikan tohtori, MBA
Nordregio

Euroopan unionin innovaatiopolitiikan yhdeksi kulmakiveksi on viime vuosina muodostunut älykäs erikoistuminen (smart specialisation) – maiden ja alueiden tulee tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan. Älykkäällä erikoistumisella pyritään uusien innovaatioiden synnyttämiseen etenkin suuntaamalla tutkimus- ja kehityspanoksia valituille erikoisaloille.

Tässä katsauksessa kuvataan älykkään erikoistumisen käyttöönottoa Euroopan unionissa sekä esitellään alan keskeistä kirjallisuutta maaseutualueiden näkökulmasta. Katsaus esittelee lisäksi toimintamallin käyttöönottoa etenkin pohjoisten harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Lapin älykäs maaseutuklusteri esitellään katsauksessa esimerkkinä toimintamallin soveltamisesta Suomen maaseutualueille. Katsauksen lopuksi pohditaan älykkään erikoistumisen mahdollisuuksia maaseutupolitiikan terävöittäjänä tulevaisuudessa.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Maaseutututkijan tie

Hannu Katajamäki
VTT, aluetieteen emeritusprofessori
Vaasan yliopisto

Klikkaa puheenvuoroon

Perustavanlaatuinen käänne urallani tapahtui 1980-luvun lopussa, kun minusta vastoin kaikkia suunnitelmiani tuli maaseutututkija. Huomasin työpaikkailmoituksen ja hetken mielijohteesta lähetin hakemuksen. Ällistyksekseni minut valittiin vuoden 1989 alusta Helsingin yliopiston vuonna 1988 perustetun Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikön johtajaksi. Nykyään se on Ruralia-instituutti. Laitoksen tehtäväksi määriteltiin maaseudun laaja-alaista kehitystä palveleva tutkimus, kehittäminen ja täydennyskoulutus.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Kohtaamiset, MUA 2-3/2018

Laura Jänis
HTM, maaseutuylitarkastaja

Klikkaa katsaukseen

Kuvaan tässä katsauksessa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen eli Leader-toimintatavan kehittymistä ja nykytilaa Suomessa. Tarkoituksenani on hahmotella toimintatavan tulevaisuutta alue- ja maaseutupolitiikan työkaluna. Katsaus perustuu lähdeluettelossa mainittuihin kirjallisiin lähteisiin. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen nykytilan kuvauksessa käytän Leader-ryhmien vuosiraportteja ja tulevaisuuden hahmottamisessa Leader2030-tulevaisuustyön aineistoja. Kuvaan julkaisemattomia aineistoja tarkemmin kyseisissä kohdissa. Peilaan aineistoa myös omassa työssäni hankkimaani kokemukseen ja tietoon. Olen toiminut maa- ja metsätalousministeriössä ja työ- ja elinkeinoministeriössä maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen tehtävissä vuodesta 2006 ja viimeiset kolme vuotta Leader-toiminnan vastuuvirkamiehenä.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Kylät tulevaisuuden paikallisyhteisöinä

Kaisu Kumpulainen
YTT
Jyväskylän yliopisto

Klikkaa artikkeliin

Tämän artikkelin tavoitteena on kylien eli maaseutumaisten paikallisyhteisöjen tulevaisuuden luonteen hahmottaminen. Peilaan jälkimodernin paikallisyhteisön piirteitä aktiivisista kylistä keräämääni aineistoon. Miten jälkimodernille paikallisyhteisölle ominaiset piirteet, kuten kommunikatiivisuus ja avoimuus niissä rakentuvat? Mitä haasteita ne tuovat tulevaisuuden kylätoiminnalle ja kylien kehittämiselle? Jälkimodernit paikallisyhteisöt eivät rakennu vastavoimana individualismille, vaan osana sitä. Ne pyrkivät vastaamaan samalla sekä ihmisten yksilöllisiin intresseihin ja valintoihin että yhteisöllisyyden ja kuulumisen tarpeeseen.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Maaseudun liikkumis- ja kuljetuspalvelut tulevaisuudessa

Katsaukset, MUA 2-3/2018

Jenni Eckhardt
DI, erikoistutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Heli Siirilä
HTM, projektipäällikkö
Vaasan yliopisto,
Levón-instituutti

Lasse Nykänen
DI, tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Klikkaa katsaukseen

Liikennesektorin hallinto, järjestäminen, tekniikka ja yritystoiminta muuttuvat ja vaikuttavat arjen rutiineihin. Muutosten taustalla on useita tekijöitä. Kun valtion tuki julkiselle liikenteelle on ollut vuosittain yli miljardi euroa (HE 2016), tavoitellaan siihen hallitusohjelman mukaan kymmenen prosentin säästöä (LVM 2017a). Myös Suomen tavoite vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna edellyttää merkittäviä uudistuksia liikennealalla (Ympäristöministeriö 2017). Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään hyödyntämällä vähäpäästöisiä teknologioita ja uusiutuvia polttoaineita sekä parantamalla liikenteen palveluiden energiatehokkuutta (LVM 2018a).

Muutoksessa on tärkeä huomioida maaseudun olosuhteet ja tarpeet. Tässä katsauksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: millä tavalla liikenne on muutoksessa ja mikä on maaseudun liikenteen nykytila? Millaisia maaseudun tulevaisuuden liikennettä rakentavia ja tukevia kokeiluja ja palveluita on toteutettu Suomessa ja ulkomailla?

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Paradokseista kohti maaseudun laajennettua merkitystodellisuutta

Katsaukset, MUA 2-3/2018

Ilkka Luoto
FT, yliopistonlehtori
Vaasan yliopisto

Klikkaa katsaukseen

Aluepoliittista keskustelua seuranneet eivät ole voineet olla huomaamatta, että maaseutu-kaupunki ‑tematiikasta ponnistava keskustelu on voimissaan 2010-luvulla. Kärkevän sanailun ohella myös sovittelevat ja yhteisiä intressejä korostavat puheenvuorot ovat lisääntyneet. Teema näyttäisi kiinnostavan niin poliitikkoja kuin kansalaisiakin. Katsaukseni lähtökohtana on, että historiallista vastakkain asettelua on määrittänyt tietynlainen käsitteellinen epäselvyys (Pahl 1966; Dymitrow & Stenseke 2016). Hyödynnän maaseudun sekä kaupungin itseristiriitaisuuden kuvaamisessa paradoksiteorian (Smith & Lewis 2011) keskeisintä oivallusta vastakkaisiltakin näyttävien teemojen riippuvuussuhteesta. Paradoksaalisuuden valossa tarkasteltuna maaseutu ei näyttäydy yksiulotteisena eikä itseriittoisena.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Suomalaisen maaseudun monipaikkaisen asumisen muodot ja tulevaisuuden kehitys

Kati Pitkänen
YTT, dosentti, erikoistutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE

Anna Strandell
FM, vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE

Klikkaa artikkeliin

Monipaikkainen asuminen ja elämä ovat arkea yhä laajemmalle joukolle suomalaisia ja monipaikkaisuus on nostettu esille merkittävänä maaseudun tulevaisuuden kehittämistekijänä. Tämän artikkelin tavoitteena on tunnistaa, mitkä ovat suomalaisen maaseudun kannalta merkittävimmät monipaikkaisen asumisen muodot ja mihin suuntaan eri muodot ovat kehittymässä. Artikkelin lähtökohtana on kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta luotu motiiveihin perustuva monipaikkaisen asumisen viitekehys. Monipaikkaisen asumisen muodoista tehdään määrällisiä arvioita hyödyntämällä valtakunnallisia rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoja. Tulosten perusteella monipaikkaisuus liittyy miljoonien suomalaisten elämään. Erilaiset monipaikkaisen asumisen muodot näyttäytyvät eri tavalla merkittävinä maaseudulla kuin kaupungeissa ja monipaikkaisuus synnyttää merkittävää vuorovaikutusta näiden välille. Maaseudulle keskittyy erityisesti vapaa-aikaan ja kausityöhön liittyvää monipaikkaista asumista, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Vastaavasti kaupungeissa monipaikkainen asuminen liittyy useimmiten työhön, opiskeluun, perhesyihin ja parisuhteeseen.

29.11.201828.3.2019 MUA-lehti

Maaseutupolitiikan kansalliset ja kansainväliset näkymät

MUA 2-3/2018, Puheenvuorot

Hilkka Vihinen
VTT, tutkimusprofessori
Luonnonvarakeskus

Klikkaa puheenvuoroon

Kolmekymmentä vuotta suomalaista maaseutupolitiikkaa takanamme, mutta millaisia aikoja edessämme? Vaikka asiasta voi esittää vain valistuneita arvauksia, lienee tässäkin parasta lähteä siitä, mihin on tultu, eli nykytilasta. Maaseutupolitiikan areenoina tarkastelen kansallista kenttää ja EU:ta. Katsaus perustuu toimintaani tutkijana ja asiantuntijana niin kunnissa, keskushallinnon tasolla Suomessa kuin Euroopan unionissa. Tarjoan yhden tulkinnan nykytilasta ja tulevaisuudesta – siitä voi olla perustellusti eri mieltä.

Luon aluksi katsauksen maaseutupolitiikan kenttien ja keskeisten välineiden nykytilaan, sitten arvioin tulevien politiikkojen ja ohjelmien näkymiä, ja lopuksi tarkastelen muutostrendejä, jotka voivat potentiaalisesti muuttaa yhteiskunnan rakenteita maaseudun aseman kannalta ratkaisevalla tavalla. Siirtyminen fossiilisista raaka-aineista uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön, monipaikkaisuus, työn ja tuotannon uudet muodot, digitalisaatio ja alustatalous sekä arktisen alueen taloudellisen ja geopoliittisen aseman vahvistuminen vaikuttavat myös alueelliseen työnjakoon ja sitä kautta vallanjakoihin. Puheenvuoroni päättyy pohdintaan tulevaisuuden maaseutupolitiikasta näiden trendien valossa.