Vuoden 2018 gradupalkinto Maiju Rekolalle

Päivi Töyli ja Olli Lehtonen

Vuoden 2018 gradupalkinnon saajaksi valittiin Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskelija Maiju Rekola gradullaanKokemuksellinen tieto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa”. Valinnan tekivät Olli Lehtonen, Maija Lundgren ja Päivi Töyli.

Rekolan Pro gradu -tutkielma käsittelee paikallisten toimijoiden kannanottojen sisältämää kokemuksellista tietoa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneissa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii kokemuksellisen tiedon käsite sekä maiseman ja paikan kokeminen suhteessa kokemukselliseen tietoon.

Aineistona tutkimuksessa on käytetty Varsinais- ja Keski-Suomen alueisiin liittyviä maisemainventoinneista käytettyjä kannanottoja. Saadut tulokset osoittavat, että kannanotoissa kokemuksellinen tieto on monipuolista ja vahvasti subjektiivista. Rekola esittelee kokemuksellisuuden monipuolisuutta kahden risteävän ulottuvuuden kautta. Näistä toinen on kokemuksellisen tiedon merkityksen hahmottuminen toimijatasolla yksilöstä laajempaan kollektiiviseen joukkoon sekä yhteiskuntaan, ja toinen ajallisena ulottuvuutena historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

Rekola toteaa yhteenvedossa, että kannanotoissa esille nousseen kokemuksellisen tiedon monipuolisuus jo sinällään osoittaa sen, että kannanotot ovat toimiva malli kerätä paikallisten kokemuksellista tietoa. Kuulemisprosesseilla on kerättävissä kokemuksellista tietoa, jota paikalliset asukkaat ja maanomistajat mielellään jakavat, joten se kannattaisi huomioida paremmin tulevaisuuden suunnitteluprosesseissa.

– Päivitysinventoinnin kaltaisissa prosesseissa vinkkaisin ottamaan huomioon, että esimerkiksi kuulemisprosessin tuloksena syntyvän aineiston arvoa ei tule aliarvioida. Kannanoton jättäminen kertoo usein halusta osallistua prosessiin ja tuoda esille jotakin sellaista, joka uhkaa jäädä vähälle huomiolle. Juuri tällaiset näkökulmat voivat olla niitä, joita suunnittelun tueksi kaivataan, korostaa Rekola.

Kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen lisäisi myös keskinäistä ymmärrystä prosessiin osallistuvien sidosryhmien välillä, mikä vie kohti kommunikatiivisempaa suunnittelua ja parantaisi siten aluekehittämisen laatua.

– Aiheeni oli varsin monipuolinen, ja olikin oivaltavaa löytää kannanotoista enemmän näkökulmia kuin äkkiseltään tulisi ajatelleeksi. Itse graduprosessissa hieno hetki oli ymmärtää, että gradu on paitsi opinnäyte myös käytäntöön sovellettavissa olevaa tietoa tuottava tutkimus, summaa Rekola gradun tekemistä.

Gradupalkinto 2016

Olli Lehtonen

 

Lapin yliopistosta valmistunut Ilpo Mikonmäki on voittanut Maaseudun uusi aika -yhdistyksen vuoden 2016 maaseutuaiheisen gradu-kilpailun. Ilpo Mikonmäen sosiologian pro gradu -tutkielmassa Lähidemokratia maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuissa tarkastellaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) paikallisvaikuttamista koskevien arviointiraporttien kertomuksia lähidemokratiasta. Tutkielmassa käydään lävitse raporteissa olevia kertomuksia sekä avataan lähidemokratia-käsitettä. Ohessa Ilpon ajatuksia palkitusta gradusta sekä maaseudusta.

Kuka olet ja mitä teet tällä hetkellä? 

– Olen 31-vuotias sosiologi ja työskentelen Suomen Sydänliitossa projektisihteerinä terveydenedistämiseen liittyvässä hankkeessa.

Mistä syntyi maaseutuun liitty aihe gradussa?

– Aihe syntyi osin sattumalta. Keskustelin opiskelukaverini kanssa maaseutupolitiikasta ja katselin siihen liittyviä julkaisuja. Lähidemokratia ei ollut minulle käsitteenä tuttu ja kiinnostuin siitä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Huomasin, että maaseudulla on tehty merkittävä määrä erilaisia lähidemokratiaprojekteja ja nämä kokeilut liittyvät laajemmalti demokratian ja kansalaisuuden käsitteisiin.

Millainen graduntekoprosessisi oli?

– Gradun kirjoittaminen oli projekti, joka alkoi vauhdikkaasti, jäi vuodeksi sivuun ja lipui tasaisen varmasti maaliin. Opiskelin päätoimisesti, kun aloitin tekemään gradua. Silloin oli hyvää aikaa perehtyä keskusteluihin ja miettiä tutkimusmenetelmiä sekä käsitteitä. Tekeminen kuitenkin muuttui, kun muutimme avopuolisoni kanssa ja tein opinnäytettä sekalaisten töiden ohella. Vasta muutos toimistotyörytmiin antoi riittävästi aikaa saattaa työ loppuun.

Mikä motivoi graduntekoa?

– Tästä näkökulmasta lähidemokratiasta ei ollut kirjoitettu erityisen paljon ja aihe tuntui ajankohtaiselta. Aineiston analyysimenetelmä käyttämäni aktanttimallin hyödyntäminen teki aineiston analyysista mielenkiintoista. Hyvä ja asiallinen työnohjaus oli keskeisessä roolissa motivaation ylläpitämisessä.

Mikä on gradututkimuksesi keskeinen viesti maaseutuasioiden parissa toimiville ihmisille?

– Kun lähidemokratiasta puhutaan on syytä kiinnittää huomiota, mitä sillä missäkin yhteydessä tarkoitetaan. Lähidemokratia on vähintään yhtä sekalainen käsite, kuin demokratia itsessään. Mitä sillä tarkoitetaan, riippuu paljon tarkastelukulmasta. On hyvä pitää mielessä, mitä lähidemokratialla tavoitellaan, kuka siihen osallistuu ja miksi.

Miten lähidemokratia toimii maaseudulla?

– Tähän kysymykseen en suoraan osaa vastata. Luin aiheesta kirjoitettuja julkaisuja ja jonkinlainen yksimielisyys näytti vallitsevan, että monissa malleissa vaikutusmahdollisuudet ovat lopulta hyvin pieniä tai näennäisiä. Tässä mielessä voi sanoa ettei erityisen hyvin, mutta poikkeuksiakin on.

Miten lähidemokratiaa tulisi jatkossa kehittää maaseudulla?

– Ainakin lienee hyvä, mikäli malleja ei liikaa sidota pelkästään kehittämistyöhön, vaan tarjotaan kansalaisille mahdollisuuksia avoimeen keskusteluun ilman ennalta määrättyjä raameja. Toinen huomionarvoinen seikka, mikä ei tutkimassani aineistossa tullut kovin paljon esille on se, miten lähidemokratian instituutiot kommunikoivat kunnan edustuksellisten instituutioiden kanssa. Nämä teemat tulevat varmasti korostumaan maakuntauudistuksen aikana ja jälkeen.

Mitä aiot tehdä tulevaisuudessa?

– Pyrin todennäköisesti tekemään jatkotutkimusta aiheesta, joka korostaa lähidemokratian empiiristä puolta ja osaisin vastata ehkä paremmin aiempaan kysymykseen, miten lähidemokratia toimii maaseudulla?

Mitä ajattelet maaseudun tulevaisuudesta tänään?

– Maaseutualueita on erityyppisiä ja niiden tulevaisuus on varmasti erilainen sijainnista ja alueen keskeisistä elinkeinoista riippuen. Yhtenäistä tulevaisuuskuvaa en osaa piirtää, mutta toivon maaseutualueiden pysyvän tulevaisuudessa elinvoimaisina ja tarjoavan vaihtoehdon kaupunkialueille. Parasta on, että tulevaisuus on aina avoin.

 

Lopuksi kevennystä:

Mitkä ovat mielestäsi maaseudun kolme parasta asiaa?

  1. Sosiaaliset verkostot, joissa tuntee naapurinsa ja lähiseudulla asuvat
  2. Tilaa rauhoittua
  3. Aikaa ei kulu ruuhkissa jonottamiseen

Mitkä taasen ovat mielestäsi maaseudun kolme huonointa asiaa?

  1. Mahdollisesti pitkät etäisyydet harrastuspaikkoihin
  2. Palvelujen väheneminen
  3. Sosiaaliset verkostot, joissa tuntee naapurinsa ja monet kylällä asuvat