Kotiseutututkimus kokemuksellisuutta tavoittamassa

Timo Suutari

Projektipäällikkö
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Katja Rinne-Koski

Tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Klikkaa katsaukseen!

Klikkaa katsaukseen!

Suomalainen kotiseutuliike ja kotiseututyö ovat rakentuneet kotiseutututkimuksen varaan. 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alkuvuodet olivat kansallisen kotiseutuheräämisen aikaa. Heräämisen taustalla vaikutti joukko aatteellisia virtauksia kuten kansallisuusliike, isänmaallisuus sekä etenkin liberalismi. Kotiseutututkimus kietoutui vahvasti myös kansalaisyhteiskunnan syntyyn. Kotiseutututkimustoimintaa leimasikin alusta asti kehitysmyönteisyys ja ajatus ihmisen kyvystä kehittää itseään ja ympäröivää ihmisyhteisöä kohti parempaa. (Stenfors 2007, 30–32, 41–43, 95–96.)

Yhteiskunnallisten aatteellisten virtausten ohella myös teollistuminen ja kaupungistuminen heijastuivat kotiseutututkimuksen esiinnousuun. Teollistuminen ei saanut Suomessa aikaan vastaavanlaista kaupungistumisaaltoa kuin monissa Länsi-Euroopan maissa, mutta maatalouden työvälineiden ja työtapojen nykyaikaistuminen sekä maaseudun elämänmuodon uudistuminen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa lisäsi kiinnostusta säilyttää perinteistä elämäntapaa. Joillain maaseutupaikkakunnilla ryhdyttiin keräämään vanhaa maanviljelysesineistöä kohottamaan maahenkeä ja ylpeyttä maanviljelystyöstä jo ennen kuin varsinainen kotiseutututkimus saavutti paikkakunnan. Samaan aikaan siirtolaisuus kosketti voimakkaasti maaseutua, ja poismuuttoa pyrittiin hillitsemään vetoamalla kotiseuturakkauteen.