Avainsana /digitalisaatio

MUA-lehti

Kohti monialaisen maa- ja metsätilan integroitua suunnittelua

Asiantuntijoiden ratkaisuehdotuksia maaseudun biotalouden haasteisiin

Tuomo Takala
FT, MMM, projektitutkija 
Itä-Suomen yliopisto

Teppo Hujala
MMT, professori
Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Liisa Repo
MH, elinkeinopäällikkö Suomen metsäkeskus

Jukka Tikkanen
MMT, tutkimusjohtaja
Itä-Suomen yliopisto

Raili Hokajärvi
MMT, FM, lehtori
Oulun ammattikorkeakoulu

Klikkaa artikkeliin

Biotalous saattaa avata maatilayrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien hahmottamisessa ja hyödyntämisessä voisi puolestaan olla apua uudenlaisista päätöksentekoa tukevista (päätöstuen) palveluista. Artikkelissa tarkastellaan, miten nykyistä tilatason päätöstukea voitaisiin kehittää toteuttamaan kestävää biotaloutta. Tulokset perustuvat järjestelmälliseen työpajamuotoiseen asiantuntija-arviointiin. Menetelminä hyödynnettiin 635-ryhmätyötekniikkaa, äänestyksiä ja itseohjautuvaa yhteistyöskentelyä.

Asiantuntijat nostivat päätöstuen keskeisimmiksi kehittämisalueiksi uusien asiakkaiden ja rinnakkaisten tulonlähteiden tunnistamisen, yrittäjän tavoitteiden hahmottamisen sekä kokonaisvaltaisen liiketalouslaskennan kehittämisen. Ratkaisuehdotuksissa korostuivat digitaaliset yhteistyötavat, yritysten välinen yhteistyö ja alueelle ominaiset biotalousmahdollisuudet. Asiakashyötyä ja yrittäjän osallistamista painotettiin. Biotaloustilan päätöstuen kehittämiseen kytkeytyy myös useita haasteita, yhtenä suurimmista vaihtelu biotalouden käsitteen määrittelyssä. Ratkaisuideoiden jalostaminen edelleen vaatii alan palveluntarjoajilta aloitteellisuutta, luovuutta ja yhteistyökykyä.


MUA-lehti

Maaseutukuvat ja -mielikuvat maaseudun kehittämisessä

Torsti Hyyryläinen
HT, dosentti, tutkimusjohtaja
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Toni Ryynänen
MMT, dosentti, vanhempi tutkija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

 

Klikkaa artikkeliin

Maaseutu määritellään usein fyysisen ympäristön ja tilastollisesti mitattavien toimintojen kautta. Kielellisesti jäsentyvä ja mielikuvissa rakentuva maaseutu jää vähäisemmälle huomiolle. Analysoimme tässä artikkelissa yhteisöllisesti tuotettuja ja jaettuja maaseutukuvia sosiaalisina representaatioina. Käymme analyyttisesti läpi valikoidun joukon julkaisuja, joissa on selvitetty joko suomalaisten käsityksiä maaseudusta, identifioitumista suhteessa maaseutuun tai analysoitu sanomalehtien maaseutukuvaa. Arvioimme tämän aineiston perusteella maaseutukuvissa pitkällä aikavälillä tapahtuneita muutoksia sekä pohdimme kysymystä: miten maaseutukuvat ja maaseutumielikuvat liittyvät maaseutupolitiikkaan ja maaseudun kehittämisen käytäntöön? Johtopäätöksenä esitämme tulkinnan maaseutukeskustelun kehityksen suunnasta, jossa viestinnän monikanavaistuminen ja median digitalisoituminen muuttavat maaseutukuvastoa tulevaisuudessa.