Avainsana /Biotalous

Eteläsatama, Kauppatori, kalamarkkinat 5.-6.10.1964. Kuva: Constantin Grünberg. www.helsinkikuvia.fi, CC BY 4.0
MUA-lehti

Biotalouden vaikuttamispolitiikka ja institutionaalinen kannusterakenne

Juha Hiedanpää, Harri Hänninen, Timo Karhula, Kauko Koikkalainen, Arto Naskali, Pekka Salmi, Jari Setälä ja Annukka Vainio kirjoittavat biotalouden vahvistamispolitiikasta

Juha Hiedanpää
HT, Tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus

Harri Hänninen
MMM, Tutkija Luonnonvarakeskus

Timo Karhula
MMM, Tutkija Luonnonvarakeskus

Kauko Koikkalainen
MMM, Tutkija Luonnonvarakeskus

Arto Naskali
YTT, Tutkija Luonnonvarakeskus

Pekka Salmi
YTT, Tutkija Luonnonvarakeskus

Jari Setälä
KTM, Erikoistutkija Luonnonvarakeskus

Annukka Vainio
VTT, Erikoistutkija Luonnonvarakeskus

 

Biotalouden vaikuttamispolitiikka ja institutionaalinen kannusterakenne MUA-lehti 1-2017

Klikkaa artikkeliin!

Biotalouden vahvistuminen edellyttää aktiivista vaikuttamispolitiikkaa. Tarkastelemme biotalouden tilaa ja biotalouden vahvistamiseksi tehtyjä kevyitä politiikkaratkaisuja neljällä osa-alueella: vesiviljely, rannikkokalastus, kotieläintalouden ravinteiden kierrätys sekä metsätalouden maankäytön suunnittelu. Keskustelemme millaisia, vielä pitkälti olemassa olemattomia ajattelutapoja kestävän biotalouden edistäminen edellyttää. Tähän liittyen nostamme esiin tehtävämaiseman, konstruktiivisen oppimisen ja yhteistyön normatiivisen voiman institutionaalisen kasvun ja biotalouden hallinnan lähtökohtina.

MUA-lehti

Biotalouden kehityksen paikallistaloudellinen merkitys resurssiperiferiassa

Olli Lehtonen ja Lasse Okkonen: Biotalousinvestoinneilla on merkittäviä vaikutuksia Pielisen Karjalan paikallistalouteen.

 – esimerkkinä Pielisen Karjala

 

Olli Lehtonen

FT, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, Talous ja yhteiskunta 

Lasse Okkonen

FT, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikka

 

Lehtonen & Okkonen 2016

KLIKKAA ARTIKKELIIN!

Biotalouden kehitykseen liittyy suuria odotuksia resurssiperiferiassa eli luonnonvarojen prosessoinnista riippuvaisissa paikallistalouksissa. Odotukset koskevat usein työllisyys- ja tulovaikutuksia, sillä alueet ovat menettäneet viime vuosina runsaasti työpaikkoja elinkeinorakenteen muutoksessa. Tässä tutkimuksessa selvitetään biotalouden kehityksen työllisyys- ja tulovaikutuksia Pielisen Karjalan paikallistaloudessa panos-tuotos-analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että biotalousinvestoinneilla on merkittäviä vaikutuksia paikallistalouteen. Laskennan perusteella biotalousinvestoinneista arvioidaan syntyvän tuotantovaiheessa noin 240 vuosittaista uutta työpaikkaa, ja arvioidaan, että niillä on hieman yli 8,5 miljoonan euron tulovaikutus. Seutukunnan kehityksen näkökulmasta investointien vaikutukset hidastavat väestön lukumäärän vähentymistä vuoteen 2018 mennessä yli 450 asukkaalla. Luvut kuvastavat biotalousinvestointien suurta merkitystä resurssiperiferian paikallistalouden kehityksessä.