Olli Lehtonen ja Heli Siirilä

Järjestyksessään 25. maaseutututkijatapaaminen kokoontui teemalla Maaseutu lähellä Pohjois-Savon Leppävirralle 31.8.2017. Maaseutuparlamentin vuoksi poikkeuksellisesti yksipäiväisenä pidetty tapahtuma keräsi 90 osallistujaa keskustelemaan ajankohtaisista maaseutuasioista. Päivän aluksi kuultiin kaksi kutsuvierasluentoa.

Kutsuvierasluennot ruokayrityksistä ja sotesta

Ensimmäisessä luennossa maaseudun ruokayrityksien kuulumisista ja liiketoimintamallien uudistumisesta puhui Luonnonvarakeskuksen tutkija ja asiakaspäällikkö Lotta Heikkilä. Hän kertoi tutkimustuloksiinsa viitaten ruokayritysten kokevan tällä hetkellä taloudellisen tilanteensa tyydyttäväksi, mutta uskovan sen paranevan hieman lähitulevaisuudessa. Toisena teemana Heikkilä nosti esille suoramyynnin kasvavan houkuttelevuuden. Suoramyynti parantaa ruokayritysten kannattavuutta, ja yrittäjät uskovat panostavansa siihen tulevaisuudessa yhä enemmän. Tutkimustuloksissa yrittäjien usko ja innostus verkkokauppaan sen sijaan on hiipunut. Tämä selittyy verkkokaupan hyödyntämiseen liittyviin teknologisiin haasteisiin.

Luennon toisessa osassa Heikkilä nosti esille globaalit ruoantuotannon trendit. Teknologisen kehityksen myötä ruoantuotanto tulee siirtymään lähitulevaisuudessa uusille alustoille, kuten seinille ja laboratorioihin. Heikkilä esittikin kysymyksiä siitä, miten tämä kehitys tulee näkymään Suomessa ja miten siihen tulisi varautua. Konkreettisesti ruoantuotannon murros voi heijastua esimerkiksi maankäyttöön.

Heikkilä valoi kutsuvierasluennon lopussa uskoa ruokasektorin myönteiseen kehitykseen. Kasvisruokabuumi, kiertotalousajattelu ja kiihtyvä startup-toiminta tarjoavat alalla uusia kasvumahdollisuuksia, joihin täytyy vain aktiivisesti tarttua.

Toisessa kutsuvierasluennossa projektitutkija Niina Rantamäki Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta johdatti kuulijat meneillään olevaan sote-uudistukseen sekä maaseudun paikallisiin hyvinvointijärjestelmiin sen osana. Hän muistutti esitelmän aluksi, ettei sote-uudistuksessa ole kysymys yksittäisestä muutoksesta vaan pidempiaikaisesta prosessista, jossa niin tavoitellut päämäärät kuin suunnitellut keinotkin ovat ajan myötä muuttuneet ja muokkautuneet.

Rantamäki totesi, että maaseudun kannalta haasteellista on se, että viimeisten vuosien aikana huomio on yhä enenevässä määrin siirtynyt sote-palvelujen alkuperäisestä perustehtävästä ja palvelujen kehittämisestä taloudellisiin päämääriin ja palvelutuotannon markkinoistamiseen. Kapea-alainen sektoriajattelu tai pyrkimys tehostaa palvelutuotantoa markkinoilla tapahtuvan kilpailun kautta istuvat kuitenkin erittäin huonosti maaseutukontekstiin.

Rantamäki korosti esitelmässään, ettei sote-palvelujärjestelmä ole muusta yhteiskunnasta erillinen osa. Siksi hänen mielestään uudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida siitä seuraavat alueelliset ja paikalliset vaikutukset sekä se, millä tavoin se muuttaa ja muokkaa yleisemmin kansalaisen ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Rantamäen mukaan sote-uudistuksen tavoitteina olevien vaikuttavien palveluiden ja taloudellisen tehokkuuden saavuttaminen onnistuu parhaiten silloin, kun palvelun tuottajan ja käyttäjän intressit ovat yhteneväiset, ja järjestelmälähtöisyyden rinnalla suunnittelussa tulee tasavertaisena huomioiduksi palveluja käyttävien kansalaisten näkökulma. Uudistuksessa tulisi siten kuunnella myös paikallisten ihmisten ääntä. Useat maaseutualueilla viimeisten vuosien aikana kehitetyt paikalliset hyvinvointiratkaisut tarjoavat tämän toteuttamiseen oivallisia esimerkkejä, Rantamäki lopetti esitelmänsä.

Puheenvuoro maaseudun tutkijoille ja kehittäjille

Totuttuun tapaan tapaamisessa annettiin kutsuvierasluentojen jälkeen työryhmissä puheenvuoro myös tutkijoille ja maaseudun kehittäjille. Tänä vuonna työryhmissä paneuduttiin kiertotalouden yhteistyömalleihin, maaseudun maahanmuuttajiin, sosiaaliseen pääomaan maaseutuyritysten menestystekijänä, maaseutuun kotiseutuna sekä paikkaperustaiseen hyvinvointiin. Alla oleva sanapilvi tutkijatapaamisen tiivistelmistä kiteyttää esitelmien teemoja. Useissa työryhmissä puhuttiin samoista käsitteistä, mutta hieman eri merkityksessä. Maaseudulla puhuttivat tänä vuonna eniten terveys, hyvinvointi, yritykset ja kiertotalous.

Maaseutututkijatapaamisen päätteeksi palkittiin vuoden maaseutuaiheisena pro gradu -työnä Itä-Suomen yliopistossa maantiedettä opiskelleen Simo Rautiaisen ”Vesistöisyydestä aiheutuva saavutettavuushaitta ja syrjäisyys Rannikko- ja Järvi-Suomessa”.

Tämän jälkeen yhdistyksen hallituksen jäsen Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista kertoi yhdistyksen terveisiä. Keväällä 2017 oli vihdoinkin avattu yhdistyksen uudistuneet verkkosivut, lehden päätoimittajan paikka on haussa kaudelle 2018–2020 ja yhdistys on mukana Maaseutuparlamentissa oman Kumppanitori-ständin sekä työryhmän voimin. Lisäksi tuotiin esille yhdistyksen hallituksen kokoonpanon rakennetta ja kannustettiin kiinnostuneita hakeutumaan jatkossa hallitustyöskentelyyn mukaan.

Loppuhuipentumana tapaamisessa julkistettiin tieto, että ensi vuonna 2-päiväinen tutkijatapaaminen järjestetään Mikkelissä. Ruralia-instituutti juhlii tällöin 30-vuotista taivaltaan ja johtaja Sami Kurki lupasi kunnon bileet. Tavataan siis Mikkelissä!