Mari Kattilakoski ja Maarit Sireni

Tutkimustuloksista kaivataan tiiviitä yhteenvetoja ja politiikkasuosituksia, joita voidaan viedä poliittisille päättäjille eteenpäin.

Mitä maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteerin työnkuvaan kuuluu?

Työni on monipuolista. Päätehtävänäni on valmistella, toteuttaa ja kehittää kansallista maaseutupolitiikkaa. Valtioneuvosto on asettanut maaseutupolitiikalle kymmenen tehtävää, joiden toteuttaminen on vastuullamme. Toimin valmistelijana maaseutupolitiikan neuvostossa, lisäksi olen sihteeristön puheenjohtaja ja johdan maaseutupolitiikan verkostoja. Teen kansainvälistä yhteistyötä, olen esimerkiksi OECD:n Rural Policy Working Groupin jäsen sekä mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Minulla on maaseutupolitiikan lisäksi myös muita tehtäviä maa- ja metsätalousministeriössä. Kytkös maaseudun kehittämiseen on luonteva. Koen työni tärkeäksi ja teen sitä suurella sydämellä. Pidän siitä, että saan tavata paljon idearikkaita ja innostuneita ihmisiä. Pidän myös työni poliittisuudesta. Näin vaalien alla olemme käyneet tapaamassa eduskuntaryhmiä, joiden kanssa keskustelemme ajankohtaisista, molemmille osapuolille tärkeistä teemoista.

Miten näet maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan välisen suhteen nykyisin?

Maaseutututkimuksella ja maaseutupolitiikalla on yhteinen historiallinen tausta, joten yhteistyölle on olemassa hyvät edellytykset. Yksi maaseutupolitiikan neuvoston apulaispääsihteereistä edustaa tutkimusta. Myös sihteeristössä ja verkostoissa on tutkimuksen edustajia. Vuorovaikutus on mielestäni hyvin tiivistä ja monipuolista. Pidän tärkeänä sitä, että maaseutupolitiikalle löytyy perusta tutkimuksesta. Maaseutututkimuksen resurssit ovat tosin vähentyneet, eikä tutkimushankkeita pystytä rahoittamaan yhtä paljon kuin aiemmin.

Mikä on maaseutututkimuksen merkitys omassa työssäsi?

Hyödynnän tutkimusta työssäni lähes päivittäin. Tutkimus luo pohjan, johon argumentit voidaan perustaa. Tutkimuksista laadittavat politiikkasuositukset ovat mielestäni erittäin hyödyllisiä. Niiden avulla on helppo päästä käsiksi tutkimuksen keskeisiin tuloksiin.

Mitkä tutkimusteemat ovat mielestäsi tällä hetkellä ajankohtaisimpia?

Monet teemat ovat juuri nyt ajankohtaisia. Paikkaperustaisuus on eräs tällainen, sillä politiikkatoimien kohdentamiseksi tarvitaan enemmän paikkatietopohjaista tietoa. Tällä hetkellä ei ole juurikaan saatavilla sellaista tutkimusta, joka olisi alueperustaista. Muita tärkeitä tutkimusteemoja ovat maaseudun ja kaupungin keskinäisen vuorovaikutuksen avaaminen eri näkökulmista, digitalisaatio sekä tulevaisuusskenaariot. Myös naistutkimus ja naisyrittäjyyden tutkimus olisivat mielestäni tärkeitä teemoja, samoin ilmastonmuutoksen haasteisiin sekä kirkonkylien ja paikalliskeskusten kehittymiseen liittyvät kysymykset. Maaseutupolitiikassa tarvitaan sovellettavaa tietoa, joten esimerkiksi elämäntapojen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen olisi kiinnostavaa tietää enemmän.

Mitä pidät suurimpana haasteena maaseudun kehittämistyössä juuri nyt?

Kyllä se on yhteistyön ja kumppanuuksien kehittäminen sekä uudet ratkaisut. Pitäisi päästä tiiviimpään sektoreiden väliseen yhteistyöhön. Toiminta on edelleen siiloutunutta, vaikka muutosta parempaan onkin tapahtunut. Järjestelmämme on jäykkä, joten tarvitaan joustoa ja uusia rohkeita kokeiluja. Syrjäseutulisä on esimerkki tällaisesta. Ja Leader luo innovatiivisuutta paikallisesti, mutta vastaavaa tarvittaisiin myös alueellisesti ja kansallisesti. Meillä on esimerkkejä monista hyvistä projekteista, mutta projektien haasteena on toiminnan jatkuvuus.

Millainen on oma maaseutusuhteesi?

Olen kotoisin maatilalta Etelä-Sipoosta, jossa asun edelleen. Meillä on hyvin aktiivinen ja vireä kylä. Työmatkaa Helsinkiin on 35 kilometriä. Lapsuudessa minulla oli lampaita, ankkoja ja muita eläimiä, nykyään on koiria ja hevosia, joiden kanssa liikun paljon luonnossa. Olen valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenani ympäristönsuojelu ja luonto on ollut minulle aina hyvin tärkeä. Nuorempana olin aktiivinen ympäristönsuojelija ja toimin erilaisissa järjestöissä. Oma peltomaisema ja luonnossa oleskelu ovat henkinen voimavarani. Liikun jonkin verran töiden puitteissa myös eri puolilla maata. Yhteys ja omakohtaiset kokemukset alueisiin ovat tärkeitä. Tosin ajan puutteen vuoksi monia asioita tulee nykyisin hoidettua Skypen välityksellä.

Millaisella maaseudulla viihdyt?

Eräs suosikkini on Lappi, mutta pidän kyllä myös Järvi-Suomen maisemista. Harrastan kesäisin kotimaanmatkailua. Pidän kovasti ite-taiteesta ja taiteilijoiden töistä, joita olen nähnyt monella paikkakunnalla. Teokset ovat yllättäviä, kekseliäitä ja hauskoja.

Mitkä ovat terveisesi Maaseudun uusi aika -lehden lukijoille?

Maaseutu on mahdollisuus koko Suomelle. Maaseutututkijat ja -kehittäjät tekevät tärkeää työtä. Suomessa maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan suhde on hyvällä pohjalla. Sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta tarvitaan. Tutkimustuloksista kaivataan tiiviitä yhteenvetoja ja politiikkasuosituksia, joita voidaan viedä poliittisille päättäjille eteenpäin.