Mari Kattilakoski ja Maarit Sireni

Kansallisen maaseutupolitiikan 30-vuotista taivalta juhlittiin Säätytalolla 29.11.2018. Juhlaseminaarin yhteydessä julkistettiin juhlavuoden kunniaksi koottu antologia, joka julkaistiin Maaseudun uusi aika -lehden teemanumerona (2–3/ 2018). Tilaisuuden juonsi maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström.

Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä avasi juhlaseminaarin korostamalla maaseudun merkitystä koko Suomelle ja sen monipaikkaiselle väestölle. Maallamme ei ole varaa olla hyödyntämättä maaseutua ja sen mahdollisuuksia. Hyvän maaseutupolitiikan tekeminen vaatii Lepän mukaan sitoutumista ja maaseudun monimuotoisuuden tunnistamista.

Emeritusprofessori Hannu Katajamäki, jonka puheenvuoro on julkaistu myös maaseutupolitiikan antologiassa, muisteli suomalaisen maaseutupolitiikan vaiheita ja voimahahmoa Eero Uusitaloa, jonka aktiivisen vaikuttamisen tuloksena maa- ja metsätalousministeriön kautta perustettiin eri yliopistoihin maaseutuprofessuurit. Katajamäki nosti esiin myös huolen maaseutupolitiikan tiedollisen pohjan murenemisesta tilanteessa, jossa maaseutututkimuksen resursseja on leikattu ja yhteiskuntatieteellistä maaseutuopetusta karsittu.

Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, joka toimi pitkään maaseutupolitiikan naisteemaryhmän puheenjohtajana, muisteli ryhmänsä toimintaa, jolle oli 1980-luvulla erityinen tilaus: naiset muuttivat pois maaseudulta. Kommenttipuheenvuorossaan Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen nosti niin ikään esiin korkeasti koulutettujen naisten heikot uramahdollisuudet ja naiskadon maaseutualueiden isoina haasteina.

Antologian yhdessä Mari Kattilakosken kanssa toimittanut Maarit Sireni tarkasteli puheenvuorossaan maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan välistä vuorovaikutusta Maaseudun uusi aika -lehdessä julkaistujen artikkeleiden ja puheenvuorojen pohjalta. Lehti perustettiin 25 vuotta sitten maaseutututkimuksen ja maaseutupolitiikan yhteiseksi keskustelukanavaksi, joten vuorovaikutukselle on olemassa hyvät puitteet. Viime vuosina lehdestä on kuitenkin tullut entistä selvemmin vain tutkijoiden julkaisufoorumi.

Antologian kirjoittajakaartiin lukeutuneet Torsti Hyyryläinen, Ilkka Luoto ja Jukka Teräs avasivat puheenvuoroissaan antologiassa käsittelemiään teemoja. Torsti Hyyryläinen kuvasi suomalaisen maaseutukeskustelun monimuotoistumista, joka tarkoittaa samalla sitä, että vastakkain asetteleva retoriikka on väistynyt tai väistymässä. Maaseutu kiinnittyy muun muassa ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun. Ilkka Luoto pohti esityksessään maaseutumaisuuden ja kaupunkimaisuuden välistä riippuvuussuhdetta ja kuinka nämä tarvitsevat olemassa oloonsa toisiaan. Hyyryläisen ja Luodon puheenvuoroja kommentoinut yrittäjä ja kolumnisti Reetta Räty nosti esiin, etteivät yksilöt välttämättä tunnista maaseudun ja kaupungin välistä jakoa. Ihminen on monipaikkainen ja voi kokea olevansa yhtä aikaa maalainen ja kaupunkilainen.

Maaseudulla asumisen ilo välittyi ylitarkastaja Antonia Husbergin kokoamista lasten videoterveisistä juhlaväelle. Lasten mielestä maaseudulla tärkeitä ovat ystävät, eläimet ja mukava tekeminen.

Jukka Teräs kertoi älykkääseen erikoistumiseen sisältyvistä mahdollisuuksista maaseudulla. Pohjoisen harvaan asutut alueet -verkoston (NSPA) puheenjohtaja Satu Vehreävesa korosti kommentissaan verkostojen merkitystä. Maaseutualueet tarvitsevat tuekseen alueiden välisiä resursseja ja kumppanuuksia.

Seminaarin päätti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka painotti maaseututoimijoiden yhteistä panosta ilmastohaasteen ratkaisemiseksi.

Juhla jatkui iltatilaisuuden merkeissä. Ohjelmassa oli ruokailua ja musiikkia sekä maaseutupolitiikan tienraivaajien ja tulevaisuuden lähettiläiden palkitseminen. Juhlavieraita kosketti Veli-Matti Karppisen kokoama kuva- ja sitaattikavalkadi Eero Uusitalo ja muistoja matkan varrelta.