Maaseudun uusi aika on maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti. Lehti julkaisee tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia, jotka avaavat uusia näkökulmia maaseudun muutokseen ja kehityksen kysymyksiin. Lehti on kiinnostunut artikkeleista, jotka koskevat ihmisiä ja identiteettejä, elinkeinoja ja luonnonvaroja, maaseudun määrittelyä ja merkityksiä sekä asiantuntijuutta ja politiikkaa. Lehti tarjoaa foorumin maaseutua koskevalle kipakalle keskustelulle, kirjallisuuden ja taiteen arvioinneille sekä pienille uutisille. Lehdestä julkaistaan myös teemanumeroita.
Julkaistavaksi tarjottava, valmis aineisto toimitetaan päätoimittajalle sähköpostitse (paatoimittaja(at)mua.fi) tallennettuna word-dokumentiksi.
Artikkelit käsittelevät uusia empiirisiin tai teoreettisiin havaintoihin perustuvia tuloksia. Artikkelin tulee noudattaa soveltuvin osin tieteellisen tutkimuksen raportoinnin muotoa ja tyyliä ja se tulee kytkeä tutkimuksen kannalta oleelliseen aiempaan tutkimukseen ja teoreettiseen keskusteluun. Lehden toimitus valitsee kaksi ulkopuolista asiantuntijaa, jotka arvioivat artikkelin julkaisukelpoisuuden. Artikkelin suosituspituus on 50 000 merkkiä välilyönteineen.
Katsaukset ovat analyyttisia kirjoituksia, jotka esittelevät uusia tutkimustuloksia, kysymyksenasetteluja tai maaseutututkimuksen kannalta keskeistä teemaa tai kirjallisuutta. Lehden toimitus arvioi ja kommentoi kirjoitukset. (pituus n. 40 000 merkkiä)
Puheenvuorot ovat kiinnostavia näkökulmia, ideoita tai aloitteita, keskustelunavauksia ja kommentteja. Palstalla julkaistaan myös esitelmiä ja väitöslektioita. (pituus korkeintaan 30 000 merkkiä)
Kohtaamiset -palstalla julkaistaan raportteja maaseutuaiheisista tapahtumista, seminaareista ja konferensseista sekä haastatteluja.
Kirjat, elokuvat, näyttelyt -palstalla julkaistaan arvioita ja esittelyjä maaseutuaiheisista kirjoista, elokuvista ja näyttelyistä. (n. 10 000 merkkiä)
Tiedoksi -palstalla tiedotetaan tulevista seminaareista ja tapahtumista sekä julkaistaan lyhyitä uutisia ja maksettuja ilmoituksia.
Kansilehti
Kansilehdestä tulee käydä ilmi seuraavat tiedot:
- Kirjoituksen otsikko (lyhyt ja sisältöä kuvaava)
- Kirjoittajan tai kirjoittajien täydelliset yhteystiedot (maaposti, sähköposti ja puhelin)
- Kirjoittajan/kirjoittajien oppiarvo (FM, VTT), ammattinimike (tutkija, projektipäällikkö, professori, johtaja, taiteilija, tms.) ja toimipaikka (esim. yliopisto ja laitos)
- Kirja-, näyttely- ja elokuva-arvioissa arvioinnin kohteena olevan teoksen tiedot (teoksen nimi, tuottaja tai julkaisija, julkaisupaikka ja -aika sekä laajuus)
Toimitus tarvitsee em. tiedot yhteydenpitoa, kirjoittajien esittelyä ja lehden kirjoittajan kappaleiden lähettämistä varten.
Käsikirjoitus
Käsikirjoitusten kieli on suomi. Teksti kirjoitetaan rivivälillä 1,5 ilman sisennyksiä ja vasen reuna tasattuna. Fonttina käytetään Times New Roman kokoa 12 pistettä. Artikkelikäsikirjoituksesta tulee poistaa kaikki suorat viittaukset kirjoittajan tai kirjoittajien henkilöllisyyden tunnistamisen estämiseksi.
Tiivistelmä
Artikkelikäsikirjoitukseen liitetään noin 100 sanan mittainen tiivistelmä (korkeintaan 1200 merkkiä välilyönteineen) sekä 4–5 asiasanaa, jotka tiivistävät työn keskeisen sisällön.
Otsikointi
Otsikoiden tulee olla lyhyitä ja selkeästi luvun sisältöä kuvailevia. Otsikot voi käsikirjoitusvaiheessa numeroida ja otsikkotasoja voi olla kaksi. Lehdessä ylemmän tason otsikot painetaan lihavoituina ja alemman tason otsikot lihavoituna ja kursivoituna. Numerointia ei käytetä. Johdantolukua ei otsikoida.
Taulukot ja kuvat
Mahdolliset taulukot ja kuvat (sisältää myös kaaviot) liitetään valmiiksi toivotuille paikoilleen tekstiin. Taulukoiden ja kuvien tulee olla tarkoituksenmukaisia, selkeitä ja väreinä voidaan käyttää harmaan sävyjä. Ne numeroidaan (Taulukko 2., Kuva 1.), nimetään ja sijoitetaan toivotuille paikoilleen tekstiin. Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvan nimi alapuolelle ilman loppupisteitä. Taulukoissa käytetään fonttia Arial.
Valokuvat
Artikkelien ja katsausten yhteydessä voidaan julkaista korkealaatuisia mustavalkoisia valokuvia, mikäli niillä on erityinen artikkelin sisältöön liittyvä tehtävä. Muilla palstoilla valokuvien julkaiseminen on vapaampaa. Valokuvien julkaisemisesta päätetään ai tapauskohtaisesti. Kuvamateriaalin tarjoaja vastaa kuvien julkaisuoikeuksista. Valokuvat lähetetään tekstiin sijoitettujen kuvien lisäksi erillisinä painokelpoisina (resoluutio vähintään 300 dpi) kuvatiedostoina.
Lähdeviitteet tekstissä
Tekstiviitteissä käytetään nimi ja vuosi -järjestelmää. Kirjoittajan sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden väliin ei kirjoiteta välimerkkiä.
Kun viitteitä on useampia, ne erotetaan puolipisteellä ja järjestetään vanhimmasta uusimpaan (Kuusinen 2002; Mäntynen 2003; Koivunen 2009).
Yhden kirjoittajan viite merkitään tekstin sisällä seuraavasti:
Kuusinen (1994) osoitti, että – –
xxxxx (Kuusinen 1994) on osoitettu, että – – .
Saman kirjoittajan eri teoksiin viitattaessa ne luetellaan aikajärjestyksessä alkaen vanhimmasta ja erotetaan toisistaan puolipisteellä (Pajunen 2003; 2004). Saman vuoden julkaisut erotellaan pienin kirjaimin a, b, c jne. (Pajunen 2004a; 2004b).
Jos kirjoituksella on kaksi tekijää, molemmat mainitaan viitteessä. Tekstissä käytetään ja-sanaa, suluissa &-merkkiä:
Pihlajainen ja Haapanen (2010) toteavat – – Tutkimuksen perusteella (Pihlajainen & Haapanen 2010) voidaan todeta – – .
Jos kirjoituksella on kolme tai useampia kirjoittajia viite lyhennetään ym., esim. (Tamminen ym. 2004).
Kun viittaus on selkeästi paikennettavissa sivunumerot merkitään pilkun jälkeen esim.:
(Leppänen 2004, 200)
Jos samaa lähdettä käytetään uudestaan edellisen viittauksen välittömässä läheisyydessä siihen viitataan edellä mainittu teos = emt., esim. (emt.: 78)
Jos teoksen kirjoittajaa ei ole mainittu, viitataan ensisijaisesti teoksen nimeen. Mikäli sitäkään ei ole mainittu, viitataan julkaisijayhteisön nimeen ja sen puuttuessa sopivaan kuvailusanaan:
– – koulujen määrä (Suomen tilastollinen vuosikirja 2000), (OECD 2009), (Käsikirjoitus 1943)
Jos alkuperäislähdettä ei ole saatavilla tekstiin merkitään näkyviin, kenen ajatuksista on kyse ja tekstiviitteeksi käytetty toissijainen lähde. Molemmat lähteet on mainittava lähdeluettelossa. Esimerkki tällaisesta tekstin sisäisestä viitteestä:
– – Kuusinen (2004) on tutkinut tiedonhankinnan prosesseja (Mäntynen 2008, 98).
Hyvin vanhoihin teoksiin viitatessa käytetään suomennoksen tai käännöksen julkaisuvuotta, esimerkiksi Aristoteles (suom. 1931).
Jos teoksen alkuperäinen julkaisuvuosi on tiedossa, se merkitään viitteeseen seuraavasti:
James (1890/1983) on todennut, että – –
Lähdeviitteissä käytetään hyvän asiasuomen mukaisia lyhenteitä. Lyhenteet määrittävät viittauksen luonnetta, esim. ks. = katso; vrt. = vertaa.
Lähdeluettelo
Otsikoidaan sanalla Lähteet.
Kappalemuotoiluja ei käytetä.
Tekstissä viitattujen lähteiden tulee esiintyä täydellisinä lähdeluettelossa. Poikkeuksen tekevät henkilökohtaiset kommunikaatiot (esim. haastattelut, tiedonannot, sähköpostiviestit, puhelinkeskustelut) ja muistiinpanot, jotka merkitään vain tekstin sisäisiin lähdeviitteisiin, mutta ei lähdeluetteloon.
Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajien koko etu- ja sukunimi (ensimmäinen tekijä käännettynä Sukunimi, Etunimi). Tekijät erotetaan toisistaan pilkulla ja kaksi viimeistä tekijää &-merkillä. Ensimmäisen kirjoittajan sukunimen ja etunimen väliin tulee pilkku ja välilyönti.
Esim. Aaltonen, Antti, Birgitta Berg & Cecilia Cederberg 2010.
toimittajat merkitään (toim.) myös vieraskielisissä julkaisuissa, suomentajat Suom. etunimi sukunimi
Kun on kyseessä kokoomateoksessa julkaistu artikkeli merkitään artikkeli ja teos seuraavasti, (julkaisijan jälkeen artikkelin sivunumerot):
Tekijä, Teppo 2010. Artikkelin nimi.Teoksessa: Kirjailija, Kaija & Severi Suhonen (toim.). Kirjantekijän opas. Otava, Helsinki. 27–41.
Jos lähde on hyväksytty julkaistavaksi, mutta ei vielä ilmestynyt, lähdeluetteloon merkitään julkaisuvuoden tilalle sulkuihin sana ”painossa”.
Kustannustiedoissa mainitaan kustantajan nimi ja kustantajan kotipaikka (esim. Otava, Helsinki.).
Elektronisista lähteistä mainitaan nimi- ja julkaisijatietojen ohella tarkka Internet-osoite sekä päivämäärä, jolloin teksti on luettu, esim.:
Suomen maaseutuverkosto. Saatavissa: http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseutuverkosto.html. [Viitattu 10.9.2009.]
Muita kirjoitusohjeita
Desimaalit merkitään pilkulla.
Lainausmerkit ovat samanlaiset lainauksen alussa ja lopussa ”– –”. Puolilainausmerkit kuuluvat suomen kielessä vain lainauksen sisäiseen lainaukseen.
Sitaatit haastatteluista ja pitkät lainaukset merkitään käsikirjoitukseen omiksi kappaleiksi, jotka erotetaan ennen ja jälkeen kappaletta olevilla tyhjillä riveillä. Sitaatti kirjoitetaan kursiivilla.
Poisto ja lainauksen lyhennys merkitään kahdella ajatusviivalla – – (ei siis ellipsillä […], kuten englannin kielessä).
Vieraskieliset sanat (esim. kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa vakiintuneet käsitteet) kursivoidaan.
Kauttaviivaa ei käytetä, jos se voidaan korvata esim. pilkulla tai sanalla ”tai”.
Kirjojen nimet ja tyypittelyt kursivoidaan, leipätekstissä ei käytetä lihavointia.
Typologisten tehokeinojen, kuten kursivoinnin ja lihavoinnin, käytössä pyritään säästeliäisyyteen, jotta ne eivät menettäisi tehoaan ja tekisi tekstistä visuaalisesti levotonta.
Alaviitteitä pyritään välttämään.
Kiitokset
Artikkelin lopussa, ennen lähdeluetteloa on mahdollista esittää kiitokset esim. tutkimuksen rahoittajille, tutkimusavustajille, ohjaajille ja käsikirjoituksen kommentoijille.
