Kalastus on rannikkoseutujen, saariston ja järvien perinteisin elinkeino, jonka toimintaympäristö on nopeasti muuttunut viime vuosikymmeninä. Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Miksi kalastusammatin elinvoima erityisesti rannikolla on kuitenkin hiipunut ja lähivesillä pyydetyn kalan saatavuus kaupoissa on harvinaista ulkomaiseen ja kasvatettuun kalaan verrattuna? Vastaus kytkeytyy viimekädessä yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä luonnonvarojen käytön hallinnan uusiin muotoihin ja painotksiin, joissa pienen elinkeinon ääni kuuluu heikosti. Merimetsoista jo lähes 20 vuoden ajan käyty kiistely kertoo osaltaan rannikkoseudun ja sen luonnonvarojen hallinnan nykytilanteesta.

The post Kala ja lintu rannikkoseudun jälkituotannollisessa muutoksessa appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Vilja Varho
MMT, dos., erikoistutkija
Luonnonvarakeskus

Kari Jokinen 
MMT, dos., johtava tutkija
Luonnonvarakeskus

Puutarha-alan tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten hyvin alan yrittäjät pystyvät vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Ennakointitieto muutoksista voi parantaa yritysten päätöksentekoa. Voimakas-hankkeessa kerättiin 20 puutarha-alan sidosryhmäedustajalta näkemyksiä alan elinvoimaisuuteen ja uudistumiseen liittyvistä muutostekijöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ilmastonmuutoksella nähtiin olevan vaikutusta erityisesti pitemmällä aikavälillä, ja vaikutukset voivat olla osin positiivisia. Liiketoiminnallisista muutoksista nousivat esiin lisääntyvät laatu- ja ympäristöjärjestelmät, erikoistumisen ja verkostoitumisen tarpeet ja mahdollisuudet laajentaa toimintaa uusiin tuotteisiin ja palveluihin kuten elämyksiin. Teknologinen kehitys on alalla nopeaa, ja erityisesti automaation, robotisaation ja digitalisaation uskotaan muuttavan alan toimintaympäristöä. Lisääntyvän viljelijäyhteistyön ja paremman tiedonkulun ruokaketjussa katsotaan olevan välttämättömiä alan kehityksen kannalta.

The post Puutarha-alan uudistumisen näkymiä sidosryhmien arvioimina appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Mikko Pyykönen
YKM, Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto

Ilkka Luoto
FT, Yliopistonlehtori
Vaasan yliopisto

Tutkimusnäyttö laajakaistan merkityksestä kuntien kehitykseen on hajanaista eikä tulosten perusteella ole yksimielisyyttä siitä, miten laajakaistan saatavuus on yhteydessä työllisyysasteen kehitykseen kunnissa. Tämä tutkimus luo katsauksen, miten kiinteän laajakaistan saatavuuden muutos on yhdistynyt Suomessa kuntien työllisyysasteeseen ja sen kehitykseen. Menetelmällisesti tutkimus pohjautuu monipuoliseen tilastolliseen mallintamiseen. Tulokset osoittavat, että kiinteän laajakaistan hyvä saatavuus yhdistyy kunnissa korkeaan työllisyysasteeseen ja sen myönteiseen kehitykseen vuosina 2004–2016. Kuntaluokkien vertailussa nopean kiinteän tietoliikenneyhteyden puute kaventaa erityisesti maaseutukuntien taloudellista aktiivisuutta ja vähentää niiden taloudellisia mahdollisuuksia. 

The post Nostavatko nopeat tietoliikenneyhteydet kuntien työllisyysastetta? appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Euroopan unionin innovaatiopolitiikan yhdeksi kulmakiveksi on viime vuosina muodostunut älykäs erikoistuminen (smart specialisation) – maiden ja alueiden tulee tunnistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan. Älykkäällä erikoistumisella pyritään uusien innovaatioiden synnyttämiseen etenkin suuntaamalla tutkimus- ja kehityspanoksia valituille erikoisaloille. 

Tässä katsauksessa kuvataan älykkään erikoistumisen käyttöönottoa Euroopan unionissa sekä esitellään alan keskeistä kirjallisuutta maaseutualueiden näkökulmasta. Katsaus esittelee lisäksi toimintamallin käyttöönottoa etenkin pohjoisten harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Lapin älykäs maaseutuklusteri esitellään katsauksessa esimerkkinä toimintamallin soveltamisesta Suomen maaseutualueille. Katsauksen lopuksi pohditaan älykkään erikoistumisen mahdollisuuksia maaseutupolitiikan terävöittäjänä tulevaisuudessa.

The post Älykäs erikoistuminen ja maaseutupolitiikka appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Heli Siirilä
HTM, projektipäällikkö
Vaasan yliopisto,
Levón-instituutti

Lasse Nykänen
 DI, tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Klikkaa katsaukseen

Liikennesektorin hallinto, järjestäminen, tekniikka ja yritystoiminta muuttuvat ja vaikuttavat arjen rutiineihin. Muutosten taustalla on useita tekijöitä. Kun valtion tuki julkiselle liikenteelle on ollut vuosittain yli miljardi euroa (HE 2016), tavoitellaan siihen hallitusohjelman mukaan kymmenen prosentin säästöä (LVM 2017a). Myös Suomen tavoite vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna edellyttää merkittäviä uudistuksia liikennealalla (Ympäristöministeriö 2017). Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään hyödyntämällä vähäpäästöisiä teknologioita ja uusiutuvia polttoaineita sekä parantamalla liikenteen palveluiden energiatehokkuutta (LVM 2018a).

Muutoksessa on tärkeä huomioida maaseudun olosuhteet ja tarpeet. Tässä katsauksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: millä tavalla liikenne on muutoksessa ja mikä on maaseudun liikenteen nykytila? Millaisia maaseudun tulevaisuuden liikennettä rakentavia ja tukevia kokeiluja ja palveluita on toteutettu Suomessa ja ulkomailla?

The post Maaseudun liikkumis- ja kuljetuspalvelut tulevaisuudessa appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Klikkaa katsaukseen

Aluepoliittista keskustelua seuranneet eivät ole voineet olla huomaamatta, että maaseutu-kaupunki ‑tematiikasta ponnistava keskustelu on voimissaan 2010-luvulla. Kärkevän sanailun ohella myös sovittelevat ja yhteisiä intressejä korostavat puheenvuorot ovat lisääntyneet. Teema näyttäisi kiinnostavan niin poliitikkoja kuin kansalaisiakin. Katsaukseni lähtökohtana on, että historiallista vastakkain asettelua on määrittänyt tietynlainen käsitteellinen epäselvyys (Pahl 1966; Dymitrow & Stenseke 2016). Hyödynnän maaseudun sekä kaupungin itseristiriitaisuuden kuvaamisessa paradoksiteorian (Smith & Lewis 2011) keskeisintä oivallusta vastakkaisiltakin näyttävien teemojen riippuvuussuhteesta. Paradoksaalisuuden valossa tarkasteltuna maaseutu ei näyttäydy yksiulotteisena eikä itseriittoisena. 

The post Paradokseista kohti maaseudun laajennettua merkitystodellisuutta appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Klikkaa katsaukseen!

Maaseudun tulevaisuus -lehden ensimmäinen numero julkaistiin 1.10.1916. Kyseessä oli johtaville maanviljelijöille suunnattu yleissivistävä kulttuurilehti ja osuustoimintatyön puolestapuhuja, jonka tehtävänä oli:

”- – edistää maaseudun yhteiskunnallisten ja taloudellisten olojen muodostumista terveeseen suuntaan”

 Maaseudun tulevaisuus (MT) 1.10.1916, s.10.

Poliittisesti Maaseudun tulevaisuus oli lähellä Maalaisliittoa, ja monet puolueen keskeiset ideologit kuten Santeri Alkio ja Hannes Gebhard kirjoittivat siihen säännöllisesti. Myös maalaisliittolaiset poliitikot sekä Maataloustuottajain keskusliiton toiminta saivat paljon palstatilaa lehden sivuilla. Vuosina 1916–1917 lehdellä oli vain joitakin tuhansia tilaajia, ja se julkaistiin kolme kertaa kuukaudessa. Vuonna 1919 kulttuuripainotus alkoi jäädä vähemmälle huomiolle, kun Maataloustuottajain keskusliitto alkoi vastata lehden toimittamisesta. (Laaksonen 2006, 7; Teräväinen 2016)

Tämä katsaus on rajattu vuosiin 1916–1918 ja tarjoaa poikkileikkauksen siitä ajasta, kun Maaseudun tulevaisuus oli voimakkaimmin suuntautunut maaseutukulttuurin ja sivistyksen tukemiseen. Teksti pohjautuu aiemmin pitämiini esitelmiin ”Maaseudun ja kaupungin konflikti? Sisällissodan aika Maaseudun tulevaisuuden sivuilla 1916–1918” (Oppiva maaseutu – 24. Maaseutututkijatapaaminen 25.8.2016, Rovaniemi) sekä ”’Country is the Mother of the City’ – Rural Identity Making and Antiurbanization in a Finnish Farmer’s Periodical 1916–1918” (International Society for Cultural History 2017, 28.6.2017, Uumaja), jotka on toteutettu osana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoimaa Maaseudun ja kaupungin suhteet yhteiskunnallisissa keskusteluissa Suomessa 1860-luvulta nykyaikaan -hanketta.

Tutkimuskysymyksinä ovat: Miten maaseudun ja kaupungin välisiä eroja ja vastakkainasetteluja tuotettiin Maaseudun tulevaisuuden sivulla vuosina 1916–1918 ja miksi. Toisin sanoen mitkä piirteet modernisoituvassa yhteiskunnassa kuvattiin niin uhkaavina, että ne olivat suoranaiseksi vaaraksi maaseudun tulevaisuudelle ja täten edellyttivät maaseudun ja sen asukkaiden aktiivista puolustamista.

The post Maaseudun ja kaupungin konflikti Maaseudun tulevaisuus -lehden sivuilla 1916–1918 appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Merja Lähdesmäki
KTT, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Anne Matilainen
MMM, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Klikkaa katsaukseen!

Käynnissä oleva kunta- ja maakuntahallintouudistus on sekava nippu erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Sen suunnittelua on leimannut toisaalta epävarmuus siitä, millainen malli olisi sopivin ja toisaalta varmuus siitä, että vanhat rakenteet eivät enää toimi, ja nyt on aika uusille ajatuksille. Uudistuksen jälkeen osa suurista lakisääteisistä tehtävistä siirtyy maakuntahallinnon järjestettäväksi, ja kuntien vastuulla on entistä vahvemmin elinvoiman kehittäminen ja asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen sekä palvelutarpeisiin vastaaminen. Jatkossa kunta tulee muodostumaan ensisijaisesti paikallisista lähtökohdista käsin: tämä avaa uusia mahdollisuuksia tuoda esiin paikallisia ratkaisuja palvelutoiminnan kehittämiseksi ja tuottamiseksi. Palvelurakenteen kehitys on monen kunnan kohdalla ollut karua tarinaa ja on selvää, että maaseutu tarvitsee kipeästi uusia avauksia sen kehittämiseksi.

The post Kyläyhdistykset ja yhteiskunnallisen yrittäjyys? appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Maria Suomela
Projektipäällikkö, MMM
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Klikkaa katsaukseen!

Maatilojen käyttö osana sosiaalipalveluiden järjestelmää on suhteellisen yleistä muun muassa Hollannissa, Saksassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa maatilojen potentiaalia ei ole vielä laajalti tunnistettu, vaikkakin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan muodot ovat jo tulleet laajalti tunnetuiksi lasten ja nuorten palveluiden parissa.

Alan kehittymistä vaikeuttaa sen monialaisuus niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin. Vaikka tutkittua tietoa maatilojen ja luonnon elementtien hyödyllisyydestä saadaan jatkuvasti lisää, kuntouttaviin ympäristöihin liittyvän monivaikutteisuuden ymmärtäminen on edelleen haaste.

The post Maatilat kasvatuksen ja kuntoutuksen ympäristöinä – kokeilutoiminnan kautta kasvuun appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Csaba Jansik
PhD, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Helsinki)

Olli Wuori
HTT, dosentti, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Helsinki)

Olli Lehtonen
FT, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Helsinki)

Klikkaa katsaukseen!

Tarkastelemme tässä katsauksessa elintarviketeollisuuden ja osin maatalouden merkitystä Suomen seutukuntien taloudessa. Kuinka keskittynyttä Suomen elintarviketeollisuus ja sen päätoimialat ovat rakenteellisesti ja alueellisesti? Pohdimme lyhyesti myös toimialan viimeaikaisia trendejä, kuten ruokapoliittisiin linjauksiin ja paikalliseen tuotantoon nojautuvan luomu- ja lähiruoan merkitystä elintarviketeollisuudessa.

The post Suomen keskittyvä elintarviketeollisuus appeared first on Maaseudun Uusi Aika.