Anna Strandell 
FM, vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus SYKE

Klikkaa artikkeliin

Monipaikkainen asuminen ja elämä ovat arkea yhä laajemmalle joukolle suomalaisia ja monipaikkaisuus on nostettu esille merkittävänä maaseudun tulevaisuuden kehittämistekijänä. Tämän artikkelin tavoitteena on tunnistaa, mitkä ovat suomalaisen maaseudun kannalta merkittävimmät monipaikkaisen asumisen muodot ja mihin suuntaan eri muodot ovat kehittymässä. Artikkelin lähtökohtana on kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta luotu motiiveihin perustuva monipaikkaisen asumisen viitekehys. Monipaikkaisen asumisen muodoista tehdään määrällisiä arvioita hyödyntämällä valtakunnallisia rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoja. Tulosten perusteella monipaikkaisuus liittyy miljoonien suomalaisten elämään. Erilaiset monipaikkaisen asumisen muodot näyttäytyvät eri tavalla merkittävinä maaseudulla kuin kaupungeissa ja monipaikkaisuus synnyttää merkittävää vuorovaikutusta näiden välille. Maaseudulle keskittyy erityisesti vapaa-aikaan ja kausityöhön liittyvää monipaikkaista asumista, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Vastaavasti kaupungeissa monipaikkainen asuminen liittyy useimmiten työhön, opiskeluun, perhesyihin ja parisuhteeseen.

The post Suomalaisen maaseudun monipaikkaisen asumisen muodot ja tulevaisuuden kehitys appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Maarit Sireni
YTT, dosentti, yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
maarit.sireni@uef.fi

Klikkaa artikkeliin!

Artikkelissa analysoidaan maaseudun pysyvien asukkaiden kokemuksia ja tulkintoja vapaa-ajan asumisen taloudellisesta merkityksestä. Tutkimuksen kohteena on kaksikymmentä merkittävää mökkikuntaa. Aineisto on hankittu pysyville asukkaille suunnatulla kyselyllä. Vastausten mukaan vapaa-ajan asukkaiden ja pysyvien asukkaiden väliset talousyhteydet ovat melko yleisiä mutta pienimuotoisia: keskimäärin joka viides pysyvä asukas tarjoaa vapaa-ajan asukkaille tavaroita tai palveluja. Kaiken kaikkiaan pysyvät asukkaat eivät näe vapaa-ajan asumisen tuottavan merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, eikä sillä nähdä olevan suurta merkitystä infrastruktuurin ylläpidon kannalta. Sen sijaan he katsovat vapaa-ajan asumisen vaikuttavan myönteisesti paikkakunnan kulttuuritarjontaan. Yleisesti kyselyn vastaajien omakohtaiset kokemukset kanssakäymisestä vapaa-ajan asukkaiden kanssa heijastuvat heidän käsityksiinsä vapaa-ajan asumisen tuomista hyödyistä.

The post Vapaa-ajan asumisen taloudellinen merkitys maaseutukuntien pysyville asukkaille appeared first on Maaseudun Uusi Aika.