Marja Kallioniemi
MMT, tutkija, Luonnonvarakeskus

Hanna-Riitta Kymäläinen
MMT, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto

Abstrakti

Siirry artikkeliin

Kirjoituksen tavoite on tarkastella toimintaansa laajentaneilla lypsykarjatiloilla piirrettyjä elämänviivapiirroksia ja kerrottuja työhistoriakuvauksia neljältä tilalta (yhteensä kuusi piirrosta). Lypsykarjan hoitaminen näyttäytyi aineistossa merkityksellisenä työnä, jolloin hyvin tehdyn työn tuloksista, eläinten hoidosta ja luonnon keskellä työskentelemisestä oli mahdollista nauttia. Maatilan hoitamisen aloittaminen ei ollut missään kuvauksessa selkeä prosessi, sillä miltei jokaisella haastateltavalla oli kokemuksia muussa ammatissa tai muun alan yrittäjänä toimimisesta. Elämä tilalla oli kokonaisvaltaisen sitovaa, sillä navetta saneli ajankäytön perusraamit, joiden mukaan muu ajankäyttö jousti. Aineistossa tulee esille työuran edetessä tapahtuva työkyvyn heikkeneminen, joka on myös laajempien tutkimusaineistojen tulosten mukaan yleistä maataloudessa. Työhistoriakuvaus pienehköltä, mutta kaikin puolin hallitulta tilalta haastaa tilakoon kasvattamiseen keskittyneen kehityskulun maataloudessa. Aineisto tuo laadullisen tutkimuksen keinoin esiin arjen ja työhistorian kulkua erilaisilla lypsykarjatiloilla rakennemuutoksen keskellä.

The post Työhistoriaa kuvaavat elämänviivapiirrokset appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Ari Paloviita
KTT, dosentti

Teea Kortetmäki
YTM, tohtorikoulutettava

Tiina Silvasti
VTT, professori

Klikkaa artikkeliin!

Artikkelissa tarkastellaan maatilojen asemaa suomalaisen ruokaturvan kontekstissa. Maataloutta voidaan pitää haavoittuvaisena osana elintarvikejärjestelmässä. Sen vuoksi on tärkeää tarkastella sen asemaa kansallisen ruokaturvan takaajana. Selviytyäkseen maatiloilla täytyy olla resilienssiä eli kykyä mukautua väistämättä tapahtuviin muutoksiin. Artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa haastateltiin 15 elintarvikejärjestelmän asiantuntijaa. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Analyysissä on hyödynnetty Darnhoferin jaottelua maatilojen resilienssin ulottuvuuksista.

Tutkimuksen tulosten mukaan maatalouden ongelmat liittyvät kannattavuuteen, sukupolvenvaihdosten onnistumiseen sekä ympäristönmuutoksiin. Näiden johdosta tilojen toiminta voi heikentyä niin, että sillä on negatiivinen vaikutus tulevaisuuden ruokaturvaan. Tämän vuoksi viljelijöiden täytyy omaksua uusia taitoja ja lisätä joustavuutta. Lisäksi poliittisia ohjauskeinoja on uudistettava. Tärkeään asemaan nousevat myös alueelliset ja paikalliset elintarvikejärjestelmät. Vauraana länsimaana Suomi voi tukeutua ruokaturvassa myös globaaleihin elintarvikemarkkinoihin. Asiantuntijahaastatteluissa tämä ei kuitenkaan noussut esiin, vaan niissä omavaraisuutta ja kotimaista maataloutta pidettiin huoltovarmuuden ja siten ruokaturvan kannalta välttämättömänä. Tilojen resilienssi koostuu myös ulkopuolisista tekijöistä, joten sen toteuttaminen tulee nähdä laajemmin osana ruokapolitiikkaa.

The post Suomalaisten maatilojen resilienssi osana tulevaisuuden ruokaturvaa appeared first on Maaseudun Uusi Aika.

Klikkaa artikkeliin!

Marja Kallioniemi

MMT, tutkija, Luonnonvarakeskus, Talous ja yhteiskunta

Hanna-Riitta Kymäläinen

MMT, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Kahden haastatteluaineiston avulla tarkastellaan lypsykarjatiloja maatalouden rakennemuutoksen keskellä. Työllä tarkoitettiin lypsykarjatilan hoitamiseen liittyvää työtä. Haastatteluihin osallistui 26 naista ja 14 miestä 26 tilalta. Analyysimenetelmänä on tapaustutkimus, ja teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalisten suhteiden teoria sekä tarkastelu sukulaisuudesta perheyrityksissä. Tulosten mukaan yrittäjäpariskunnan yhteistyö oli usein hioutunutta, ja työ salli joustot perheen asioiden hoitamiseen. Sukupolvenvaihdos kuvattiin pääsääntöisesti kuormittavana elämänvaiheena. Suhde hoidettaviin eläimiin oli osalle haastateltavista läheinen. Selviytymistä muutoksessa edesauttoivat perheenjäsenten välinen tuki ja apu, vuorovaikutus ja työ eläinten parissa, terveyden vaaliminen, huumori sekä navetalle asennettu valvontateknologia. Perhemaatiloja pidetään sopeutuvina ja kestävinä. Yrityskoon laajentaminen ei ollut kuitenkaan aina onnistunut, ja prosessin osalta esitettiin kritiikkiä. Laajentamisvaateiden lisäksi työn sitovuus ja perhetyövoiman liiallinen hyödyntäminen nähtiin uhkina omalle jaksamiselle ja eläinten hyvinvoinnille.

The post Työ, perhe ja vapaa-aika lypsykarjatilojen muuttuvassa arjessa appeared first on Maaseudun Uusi Aika.